Tarinoita historiasta nykypäivään
Täältä löydät mielenkiintoisia ja viihdyttäviä tarinoita eri puolilta Suomea. Tutustu Lemmenjoen kullankaivajiin, 1700-luvun lopun Ouluun, Vaasan sairaalan taidekokoelmaan tai Hangon entisajan kylpyläelämään
Voit etsiä tarinoita hakusanojen, kartan tai teemojen mukaan. Sisältöjä on elävöitetty kuvilla, äänikerronnalla ja videoilla.
Hyvää matkaa tarinoiden parissa!
SUOSITUKSET
Aave haudalla tarinaa on pidetty osittain omaelämäkerrallisena: Sara Wacklinin tavoin köyhä, isänsä menettänyt tyttö kerää tiedonmurusia sieltä täältä, "sokean kanan lailla", ja onnistuu elättämään äitinsä ja itsensä opettajan tienesteillä. Tarina on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.
Katso lisää
Muistojen meri on John Nurmisen Säätiön kulttuurihanke suomalaisten mereen liittyvistä muistoista. Muistojen meri -hankkeen tavoitteena on avata näkökulmia ihmisten mielikuviin ja uskomuksiin merestä sekä aktivoida suomalaiset miettimään suhdettaan Itämereen.
Katso lisää
Kolme merimailia puistokallioiden kärjestä itään siintää Sandskärin saari. 1920-luvun puolivälin tyyninä kesäpäivinä sieltä kantautui kauas kuuluisan laulajan Helge Lindbergin ääni. Kesäisin hän harjoitteli 8 konserttiohjelmistoa valmiiksi omalla saarellaan ja antoi vuosittain toista sataa konserttia ympäri Eurooppaa. Perheen varsinainen kotikaupunki oli Wien.
Katso lisää
Kuvanveistäjä Paula Blåfieldin keraaminen veistoskokonaisuus Vaasan keskussairaalan H-rakennuksessa kuvaa merenkurkun fladojen ja kluuvien rikasta vedenalaista maailmaa. Erilaiset vedenalaiset kasvustot loistavat auringon valaistessa niitä veden läpi.
Katso lisää
Suomen Lapissa Inarin ja Sodankylän alueilla sijaitsivat Euroopan ainoat pintamaan kultakentät, joilla kullanhuuhdonta on ollut taloudellisesti kannattavaa. Lemmenjoen alueella on toiminut useita kullankaivajia. Osa heistä oli koneita käyttäviä ammattilaisia mutta monelle kullankaivuu oli elämäntapa. Kullankaivaja Jaakko Kangasniemi kartoo Lemmenjoen kultaryntäyksestä toimittaja Seppo J. Partanen haastattelussa.
Katso lisää
Kuvanveistäjät Pekka ja Teija Isorättyän veistos Exuvia Vaasan keskussairaalan H-rakennuksessa esittää Okatytönkorentoa, jonka elinympäristönä ovat merten ja järvien lahdet. Idean teokseen Isorättyät saivat purjehtiessaan Merenkurkun vesillä kuumana kesäaamuna. Veneen ympärillä lenteli suuri joukko turkoosinsinisiä Okatytönkorentoja aivan kuin keijukaisten tanssiaisissa.
Katso lisää
TARINAT
Aave haudalla tarinaa on pidetty osittain omaelämäkerrallisena: Sara Wacklinin tavoin köyhä, isänsä menettänyt tyttö kerää tiedonmurusia sieltä täältä, "sokean kanan lailla", ja onnistuu elättämään äitinsä ja itsensä opettajan tienesteillä. Tarina on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.
Katso lisää
Wivi Lönn (1872–1966) oli tuottelias arkkitehti, jonka suunnittelemia rakennuksia löytyy mm. Helsingistä, Tampereelta ja Jyväskylästä. Hän johti omaa arkkitehtitoimistoa, ensimmäisenä naisena Suomessa, ja suunnittele mm. useita koulurakennuksia. Esimerkiksi Edvin Laineen koulun puuosan hän suunnitteli Iisalmeen 1900-luvun alussa.
Katso lisää
Billnäs on osa Lounais-Suomen historiallista ruukkialuetta, ja se on Suomen kolmanneksi vanhin rautaruukki. Billnäsin ruukin perusti vuonna 1641 Carl Billsten Ruotsin kruunun luvalla. Ruukin läpi virtaava Mustionjoki ja joen toista rantaa kulkee historiallinen Kuninkaantie. Ruukkialueen ytimessä teollinen toiminta lakkasi suuremmaksi osaksi 1980-luvulla. Tänä päivänä alue on Billnäsin Ruukki Oy:n omistuksessa. Yhtiö kehittää aluetta matkailun, tapahtumien ja etätyöskentelyn keskukseksi, historiaa kunnioittaen.
Katso lisää
Kuvanveistäjät Pekka ja Teija Isorättyän veistos Exuvia Vaasan keskussairaalan H-rakennuksessa esittää Okatytönkorentoa, jonka elinympäristönä ovat merten ja järvien lahdet. Idean teokseen Isorättyät saivat purjehtiessaan Merenkurkun vesillä kuumana kesäaamuna. Veneen ympärillä lenteli suuri joukko turkoosinsinisiä Okatytönkorentoja aivan kuin keijukaisten tanssiaisissa.
Katso lisää
Frans Mikael Franzén (9. helmikuuta 1772 Oulu – 14. elokuuta 1847 Härnösandin lähellä, Ruotsi) oli suomalainen runoilija, kirkonmies, Härnösandin piispa, professori ja akateemikko.
Katso lisää
Hangon kaupungintalo valmistui syyskuussa 1926. Rakennuksen suunnittelijoina olivat Armas Lindgren ja Bertel Liljequist. Toiminta kaupungintalossa oli vilkasta. Oli konsertteja, näytelmiä, tanssiesityksiä ja luentoja. Tietysti oli myös koko kaupungin hallinto rakennuksessa. Vuonna 1941 alkoi jatkosota, ja venäläiset sotajoukot räjäyttivät kaupungintalon vetäytyessään kaupungista joulukuussa. Nykyinen kaupungintalo valmistui vuonna 1951.
Katso lisää
Hangon museo perustettiin jo vuonna 1907 vaikka alkutaival oli hieman kangerteleva. Tammisaareen oli perustettu oma museo 1906, joten pitihän myös Hankoon saada sellainen. 1900-luvun alku oli muutenkin vilkasta aikaa museokentällä Suomessa. Tärkeätä oli nostaa esille Suomen erillispiirteet vuosisadan alun venäläistämisyritysten keskellä. Museo aloitti toimintansa Fohlinin tuvassa Korkeavuorenkadulla.
Katso lisää
Hangon sataman vanhin säilynyt nosturi otettiin käyttöön heinäkuussa 1911. Ransomes & Rapier Ltd Lontoossa toimitti osat ja insinööritoimisto Zitting & co Helsingistä kasasi sen. Nosturi on peruskorjattu vuonna 2020.
Katso lisää
Hankoon perustettiin kylpylä 1870-luvun lopulla. Aikansa kuuluisuuksia ja kuninkaallisia hoitivat kylvettäjätäret. Tässä kylvettäjätär Edla Helinin tarina.
Katso lisää
Hangossa painokkaimmat vetoomukset puhtaan veden puolesta – kulkutauteja vastaan – kuultiin lääkärikunnan keskuudesta, äänekkäimpinä kaupunginlääkärit Wilhelm Snellman jo vuonna 1889 ja Sam Chydenius vuosina 1897–1917. Viemäri- ja vesijohtojärjestelmä kehittyi vähitellen ja viimein vuonna 1910 pantiin alulle Hangon vesitornin suunnittelu. Tehtävään kutsuttiin samainen arkkitehti Waldemar Aspelin, joka oli juuri piirtänyt kylpylän ja Kasinon laajennukset.
Katso lisää
Hangon puistot ovat hienoja paikkoja kävellä ympäri vuoden. Ensimmäiset varsinaiset puistot näkyvät asemakaavassa vuodelta 1900, jolloin oli olemassa tai suunnitteilla Raatihuoneenpuisto, Vartiovuorenpuisto, Kylpyläpuisto, Rautatiepuisto ja nykyinen Haagapuisto.
Katso lisää
Missä päin Hankoa tai ylipäänsä Suomessa voi nähdä niin monen tunnetun henkilön nimet kuin Hauensuolella? Tämän luonnonsataman kallioille on erityisesti 1500- ja 1600-luvuilla merenkulkijat jättäneet jälkensä odotellessaan parempia tuulia. Täältä löytyy yli 600 kaiverrusta, joko niminä tai sukuvaakunoina. Kuuntele Hauensuoli – Hangon vieraskirjan tarina. Hauensuolesta muodostui luonnollinen satama 1400-luvulla kun…
Katso lisää
Valokuvataiteilija Sandra Kantasen teoskokonaisuus Herbarium esittelee tuttuja ja eksoottisia kasveja mikroskooppisella tarkkuudella. Skannerilla valokuvatut kasvit on vedostettu isoon kokoon, jotta kasvien pienetkin yksityiskohdat erottuvat. Lähes luonnoton tarkkuus tulee paljasteneeksi jotakin luonnon rakenteesta.
Katso lisää
Ennen puhelimia ja satelliitteja viestit välittyivät verkalleen ja moniaita teitä. Jos mitään ei kuulunut, luettiin enteistä sellaista, mitä luultiin tai pelättiin todeksi. Tarina on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.
Katso lisää
Höyrylaiva Expressillä on legendaarinen sijansa Suomen historiassa. Express rakennettiin Oskarshamnin telakalla Ruotsissa vuonna 1877, laivan tilasi hankolainen Finska Transito Ångbåts -osakeyhtiö. Pituutta sillä oli 42,4 m, leveyttä 6,9 m ja syväystä 3,5 m, huippunopeus 400 hevosvoiman moottorilla oli 10,7 solmua. Avovedessä matka Hangosta Tukholmaan kesti 17 tuntia.
Katso lisää
Sibelius kävi sekä purjehtimassa että kylpylässä Hangossa, mutta kesällä 1902 hän vietti täällä runsaan kuukauden Tvärminnessä. Aino-vaimo oli raskaana ja alakuloinen. Jean halusi päästä rauhallisempaan paikkaan. Hän asui Södergårdissa, jossa Sakari Topelius, Hjalmar Munsterhjelm ja Juhani Aho olivat aikaisemmin viettäneet kesiä.
Katso lisää
Alussa oli uteliaisuus, kokeilemalla karttuivat tiedot, ja tiedonjyvistä itivät tieteet. Seuraavassa tarinassa tiede ja taikausko ottavat mittaa toisistaan. Tarina on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.
Katso lisää
Kaukolanharjun maisemat ovat innoittaneet niin paikallisia kuin vieraileviakin taiteilijoita. Maisemaa ovat ikuistaneet esimerkiksi Magnus von Wright, Robert Wilhelm Ekman sekä kuuluisimpana Albert Edelfelt.
Katso lisää
Suomen Matkailuyhdistys kehotti suomalaisia vuonna 1924 näkötornien rakentamiseen luonnonkauniille seuduille. Lounais-Hämeen vaikuttajat ryhtyivät tuumasta toimeen. Tammelan Kaukolanharjun näkötornin avajaisia juhlittiin heinäkuussa 1926. Juhlapuheissa näkötornin toivottiin kehittävän niin kauneusaisteja kuin jalostavan sisäistä ihmistämmekin sekä opettavan kunnioittamaan Jumalaa, rakastamaan lähimmäistä ja kotiseutua sekä koko isänmaata. Näkötornista avautuva maisema innoitti ainakin taiteilija Albert Edefeltiä, joka maalasi yhden tunnetuimmista suomalaisista maisemamaalauksista “Kaukolanharju auringonlaskun aikaan”.
Katso lisää
Suomen Lapissa Inarin ja Sodankylän alueilla sijaitsivat Euroopan ainoat pintamaan kultakentät, joilla kullanhuuhdonta on ollut taloudellisesti kannattavaa. Lemmenjoen alueella on toiminut useita kullankaivajia. Osa heistä oli koneita käyttäviä ammattilaisia mutta monelle kullankaivuu oli elämäntapa. Kullankaivaja Jaakko Kangasniemi kartoo Lemmenjoen kultaryntäyksestä toimittaja Seppo J. Partanen haastattelussa.
Katso lisää
Kuvataiteilija Janna Syvänojan Vaasan keskussairaalan H-rakennukseen toteuttama teoskokonaisuus koostuu Laguunit, Maa kohoaa ja Kaislikossa teoksista. Syvänoja on kerännyt teosten materiaalit rannoilta. Hänelle materiaali itsessään on teosten tärkeä sisällöllinen ja visuaalinen lähtökohta. Alkuperäiset, kaikille tutut materiaalit säilyvät teoksissa itsensä, muistuttaen menneisyydestään.
Katso lisää
Geir Byrkjelandin "Landet andas" animaatio käsittelee Vaasan ainutlaatuista saaristoa. Teos sijaitsee Vaasan keskussairaalan H-rakennuksessa. Vaasan alueella on yksi harvoista geologisista ilmiöistä, jonka voi kokea ja nähdä ihmisen elinajan aikana. Kyse on maankohoamisesta ja viimeisen jääkauden jäänteistä.
Katso lisää
Kolme merimailia puistokallioiden kärjestä itään siintää Sandskärin saari. 1920-luvun puolivälin tyyninä kesäpäivinä sieltä kantautui kauas kuuluisan laulajan Helge Lindbergin ääni. Kesäisin hän harjoitteli 8 konserttiohjelmistoa valmiiksi omalla saarellaan ja antoi vuosittain toista sataa konserttia ympäri Eurooppaa. Perheen varsinainen kotikaupunki oli Wien.
Katso lisää
Ystävyys on kultaa, mutta mitä tapahtui Oulussa, kun kahden opettajan rikkeetön luottamus ja leikkimieli löivät kättä? Tarina on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.
Katso lisää
Neljä päivää ennen kuin Saksa valloitti Tallinnan 28.8.1941, virolainen juristi ja kahden pienen lapsen isä, 36-vuotias Leonid Tretjakevich (myöhemmin Trett) astui Tallinnassa Örne-laivaan 600 muun virolaismiehen joukossa. Vaihtoehtoja ei ollut, sillä Puna-armeijan kutsunnoista kieltäytyminen tiesi kuolemantuomiota. Leonid sijoitettiin tykkiaseman apumieheksi Hangon länsirannalle, Kappelisataman Varisniemeen.
Katso lisää
Ljungbon parantolan rakennutti Suomen ensimmäisiin naislääkäreihin kuulunut Viva Lagerborg. Rakennuksen piirsi hänen serkkunsa Signe Lagerborg-Stenius. Anna Wichmann osti ja pelasti rakennuksen vuonna 2020. Huvila on nykyisin yksityiskäytössä.
Katso lisää
Valokuvataiteilija Santeri Tuorin kaksiosainen taideteos Lumpeet sijaitsee Turun ylioppilaskylän Tyyssija rakennuksessa. Teoksessa on kuvattu lumpeita ja vesikasveja. Iltaisin syttyvä video-ohjattu led-valoverkko tuo teokseen uusia kerroksia.
Katso lisää
Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867 – 1951) oli suomalainen sotilasjohtaja ja valtiomies. Mannerheim nousi suomalaisten kansallissankariksi itsenäisyytemme alkutaipaleella. Vuonna 1919 Mannerheim siirsi kirkonkirjansa Hankoon, ja talvella 1920 hän vuokrasi Suurelta Mäntysaarelta itselleen huvilan, joka sai nimekseen Stormhällan, myrskykallio.
Katso lisää
Keramiikkataiteilija Laura Pehkosen teoskokonaisuus Merellä on katsottava ja kosketettava abstrakti keraaminen seinäreliefi. Vaasan keskussairaalan H-rakennuksen 4.-6. kerroksien käytäväseiniin sijoittuva teos on monista osista kollaasimaisesti koostuva kokonaisuus, jonka materiaalina on käsinvalmistetut uniikit keramiikkakappaleet.
Katso lisää
Sisun määritelmä? Peräänantamattomuutta vaikeuksien edessä, tyyneyttä kärsimyksistä huolimatta. Tarina merkillisestä mäenlaskusta on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.
Katso lisää
Muistojen meri on John Nurmisen Säätiön kulttuurihanke suomalaisten mereen liittyvistä muistoista. Muistojen meri -hankkeen tavoitteena on avata näkökulmia ihmisten mielikuviin ja uskomuksiin merestä sekä aktivoida suomalaiset miettimään suhdettaan Itämereen.
Katso lisää
Ensimmäinen musiikkipaviljonki Hangon kylpyläpuistoon rakennettiin vuonna 1890. Se oli kuin suuri kaiutin, josta kantautuivat tanssi- ja operettisävelmät.
Katso lisää
Peltiseppä Einar Sandberg teki monta isoa työtä Hangossa. Muun muassa hän uusi kirkon ja Voimakasiinin katot yhdessä poikiensa kanssa sodan jälkeen. Hän valmisti myös vesitornin ison, 3-metrisen tuuliviirin, joka näyttää kalalta. Einar sai valitettavasti aivoverenvuodon, kun hän teki töitä Lundellin sekatavarakaupan katolla Esplanaadilla. Silloin hän oli jo 80 vuotta vanha ja vielä mukana työelämässä!
Katso lisää
Vanhan ajan lykkäjäis- eli vesillelaskujuhliin osallistuivat kaikki kansan kerrokset. Tarina on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.
Katso lisää
Lokakuun pimeänä ja sateisena iltana vuonna 1957 hiililastissa seilannut moottorilaiva Asa Finn eksyi väylältä Hangon länsipuolella ja karahti kiville. Ohi ajaneiden laivojen mainingit keikuttivat laivaa ja Asa Finn alkoi täyttyä vedellä. Kapteeni August Reitti ajoi laivan lähimmälle matalikolle jonne se upposi Lilla ja Södra Klippingenin väliin. Asa Finn oli vain yksi laivan nimistä. Kieltolain aikana alus rahtasi helpotusta janoisille etelänaapurista ja se tunnettiin lempinimellä Pirtu-Veera. Laiva rakennettiin vuonna 1918 Ruotsin Norköpingissä ja kastettiin Weraksi.
Katso lisää
Kuvanveistäjä Kim Jotunin Vaasan keskussairaalan H-rakennukseen toteuttama teos "Puu" on tehty mäntyliimapuulevystä, maalatuista mäntyisistä neliöistä sekä taustana toimivasta koivuvanerista. Jotuni halusi toteuttaa sairaalaan puusta tehdyn teoksen materiaalin ekologisuuden takia ja koska materiaali ja teema kulkevat teoksessa käsi kädessä.
Katso lisää
Hangon Tullinimessä sijaitsi Natsi-Saksan kauttakulkuleiri. Se oli tarkoitettu 3000 sotilaalle, mutta siellä oleskeli jatkuvasti 4000, välillä jopa 5000 sotilasta. Hangon etuna oli lyhyt merimatka Saksan valtaamiin Baltian satamiin Tallinnaan ja Liepajaan sekä Puolaan Danzigiin. Hanko oli myös hyvä talvisatama, joten joukkoja voitiin kuljettaa ympäri vuoden.
Katso lisää
Sara Elisabeth Wacklin (26. toukokuuta 1790 Oulu – 28. tammikuuta 1846 Tukholma) oli oululaissyntyinen kirjailija ja naisten koulutuksen edelläkävijä. Hän oli Suomen ensimmäisiä naiskirjailijoita.
Katso lisää
Henrik Ramsay (1886–1951) oli merkittävä talouselämän vaikuttaja ja valtiomies mutta ennenkaikkea intohimoinen purjehtija.
Katso lisää
Onko vastakohtaisempia ammatteja kuin sotilaan ja lääkärin? Entä, jos sotilas ryhtyy neuvomaan apteekkaria haavojensa lääkinnässä? Selfhelppiä suomalaisittain. Tarina on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.
Katso lisää
Suistamon pyhän Nikolaoksen ortodoksinen kirkko sijaitsee luovutetussa Karjalassa. Se oli entisen Suistamon ortodoksisen seurakunnan pääkirkko. Kirkon vihkiminen käyttöön toimitettiin 17.5.1844, ja sen suunnittelijana on pidetty Carl Ludvig Engeliä.
Katso lisää
Vesikko on sukellusvene, joka laskettiin vesille 10.5. 1933 Turussa. Vuoteen 1936 asti veneen nimenä oli vain sen valmistustunnus CV 707. Hollantilainen Ingenieurskantoor voor Scheepsbouw -insinööritoimisto oli tilannut aluksen lokakuussa 1930 kaupallisena sukellusveneen prototyyppinä. Suomen valtio osti sen vuonna 1936, ja se sai nimen Vesikko.
Katso lisää
Hanko oli siirtolaisten tärkein lähtökaupunki 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Hangon sataman kautta lähti noin 250 000 suomalaista uutta elämää etsimään. Hangossa majoituskapasiteetti on aina ollut ongelma, ja 1900-luvun alussa oli Hangossa erityisen paljon siirtolaisia, jotka yöpyivät täällä yön tai kaksi ennen kuin he jatkoivat matkaansa Englannin kautta Yhdysvaltoihin. Suomen Höyrylaivayhtiö, joka vastasi siirtolaisten matkasta Suomesta käsin, päätti rakentaa Bulevardille siirtolaishotellin vuonna 1902.
Katso lisää
Elämä hiuskarvan varassa. Miten ihminen toimii, kun turvaverkko pettää? Mistä hän hakee suojaa? Entä selityksiä yllättäville asioille? Tarina suuresta ukonilmasta vuonna 1793. Tarina on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.
Katso lisää
Sanna Kannisto tuli 2000-luvun alussa tunnetuksi sademetsien kasvejaa ja eläimiä esittävistä teoksistaan. Sittemmin kiinnostus lintujen valokuvaamiseen on vienyt hänet Italiaan Ponzan saarelle sekä Venäjän Baikalille. Ikuistaessaan lintuja Kannisto tekee yhteistyötä tutkijoiden ja rengastajien kanssa. Viime vuosina hän on keskittynyt kuvaamaan Hangossa. Kannisto on romanttinen retkeilijä, joka poimii luonnon tutkimuksen puolelta itseään kiinnostavia asioita, hyödyntäen niitä kuvien tekemisessä.
Katso lisää
Pekka Lindin taidekokoelman esittely | Minulla ei ole omaa taiteellista lahjakkuutta. Tuskin osaisin piirtää edes tikku-ukkoa. Taiteellisen elämäni suurin saavutus on tapahtunut pikkupoikana tunnetussa suomalaisessa kansannäytelmässä, jossa minun piti piirtää Muttisen Aapelin seinälautaan "hämähäkin kuva"! Sekin vaati paljon opastusta isompien poikien taholta. En vielä tänäänkään tiedä, miten onnistuin, koska yleisö vain remahti nauramaan hiilellä piirtämälleni kuvalle. Minun oli varmasti parasta siirtyä taiteen tekemisestä ostajapuolelle.
Katso lisää
Kaikista joenylityskeinoista harvinaisin lienee tilja eli talvisilta. Tarina on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.
Katso lisää
Taiteilija Terhi Ekebomin teossarja Turkoosi virtaus Vaasan keskussairaalan H-rakennuksessa sisältää kahdeksan meriaiheista seinämaalausta. Sarja kuvaa vettä lempeänä ja kannattelevana, turkoosina levähdyspaikkana, joka kuitenkin on liikkeessä. Virtauksen liikesuunnat myötäilevät sairaalan käyttäjien liikkumista tilassa.
Katso lisää
Tvärminnen eläintieteellisen aseman perusti eläintieteen professori Johan Axel Palmén vuonna 1902. Hänen tavoitteena oli perustaa merellinen kenttäasema alueella jossa olisi monimuotoinen ympäristö ja siten hyvät mahdollisuudet tutkimukseen. Hänen kuoltua asema siirty testamenttilahjoituksena Helsingin yliopistolle vuonna 1919.
Katso lisää
Unikeonpäivää vietetään joka vuosi 27. heinäkuuta. Sitä on juhlittu Hangossa jo kylpyläkulttuurin alkuajoilta, 1800-luvun loppupuolelta. Täältä löydät lisätietoa unikeonpäivän historiasta Hangossa.
Katso lisää