Pirtu-Veeran hylky

Teksti: Ilkka Rautio


Lokakuun pimeänä ja sateisena iltana vuonna 1957 hiililastissa seilannut moottorilaiva Asa Finn eksyi väylältä Hangon länsipuolella ja karahti kiville. Ohi ajaneiden laivojen mainingit keikuttivat laivaa ja Asa Finn alkoi täyttyä vedellä. Kapteeni August Reitti ajoi laivan lähimmälle matalikolle jonne se upposi Lilla ja Södra Klippingenin väliin. Asa Finn oli vain yksi laivan nimistä. Kieltolain aikana alus rahtasi helpotusta janoisille etelänaapurista ja se tunnettiin lempinimellä Pirtu-Veera. Laiva rakennettiin vuonna 1918 Ruotsin Norköpingissä ja kastettiin Weraksi.

Kuuntele tarina Pirtu-Veeran hylystä.


Moottorilaiva Wera rakennettiin Ruotsissa Norköpingissä Östersjövarfetin telakalla. Telakka oli perustettu vuonna 1917 ja Wera oli ensimmäinen telakalta valmistunut alus. Aluksen kölinlasku tapahtui joulukuussa 1917 ja vesille Wera laskettiin kesäkuussa 1918. Saman vuoden lokakuussa laiva toimitettiin sen tilaajalle Brantevikin varustamolle. Rakennuskustannukset olivat 527 500 kruunua.

Brantevik Ab oli skånelaisen Henning Edlingin omistama varustamo. Edling aloitti varustamotoiminnan vuonna 1916 ja hänen kukoistukautensa oli 1920- ja 1930- luvuilla. Henning Edling oli kosmopoliitti, joka kuului Helsinginborigin varakkaaseen eliittiin ja oli tuttu näky klubeilla sekä ravintoloissa. 

Moottorilaiva Wera rakennettiin Ruotsissa Norköpingissä Östersjövarfetin telakalla. Telakka oli perustettu vuonna 1917 ja Wera oli ensimmäinen telakalta valmistunut alus. Aluksen kölinlasku tapahtui joulukuussa 1917 ja vesille Wera laskettiin kesäkuussa 1918. Saman vuoden lokakuussa laiva toimitettiin sen tilaajalle Brantevikin varustamolle. Rakennuskustannukset olivat 527 500 kruunua.

M/S Wera

  • Pituus: 46,6 m
  • Leveys: 8,9 m
  • Kantavuus: 630 t
  • Rakennusvuosi: 1918
  • Telakka: Östersjövarvet, Ruotsi
  • Muut nimet: Vera, Asa Fin
  • Tutustu m/s Weraan ja muihin hylkyihin hylyt.net sivustolla.

Brantevik Ab oli skånelaisen Henning Edlingin omistama varustamo. Edling aloitti varustamotoiminnan vuonna 1916 ja hänen kukoistukautensa oli 1920- ja 1930- luvuilla. Henning Edling oli kosmopoliitti, joka kuului Helsinginborigin varakkaaseen eliittiin ja oli tuttu näky klubeilla sekä ravintoloissa. 

Wera liikennöi todennäköisesti Itämeren ja Pohjanmeren vesillä. Kieltolain aikana Wera oli tuttu ilmestys myös Suomen aluevesillä jolloin se salakuljetti etelänaapurista spriitä janoisille. Vuoden 1932 helmikuussa laiva rahtasi perunoita reitillä Åhus – West Hartlepool kun alukselle syttyi tulipalo. Alus vahingoittui pahasti ja se siirrettiin telakalle Helsingborgiin. Samaan aikaan Weran omistanut varustamo ajautui talousongelmiin. Muutamaa vuotta aiemmin alkanut maailmanlaajuinen suuri lama hiljensi myös varustamoiden toiminnan. Talousahdinkoon ajautunut varustaja Henning Edlingin elämä päättyi traagisesti itsemurhaan kesäkuun yhdeksäntenä vuonna 1932. 

Moottorilaiva Wera huutokaupattiin vuonna 1933 ja uudeksi omistajaksi vaihtui tunnettu ahvenanmaalainen varustaja Gustaf Erikson. Hän oli aikanaan Suomen menestynein laivanvarustaja.

Gustaf Erikson tunnettiin ensisijaisesti purjelaivojen varustajana. Hän vieroksui moottorilaivojen polttoainekuluja todeten tuulivoiman olevan ilmaista. Hän kuitenkin laajensi 1920-luvun alusta alkaen laivastoaan myös  moottorialuksilla. Tuolloin 1920-luvulla Eriksonilla oli Pohjoismaiden suurin yksityinen laivasto ja hänen aluksensa tunnettiin ympäri maailmaa. Kun purjelaivaliikenne väheni, häntä kutsuttiin maailman suurimmaksi purjelaivojen omistajaksi.

Gustaf Eriksonin omistuksessa Weran nimi muuntui Veraksi. Alkukesästä vuonna 1936 Vera sai erikoisen tehtävän. Eriksonin lippulaiva ja Suomen suurin purjelaiva Herzogin Cecilie oli haaksirikkoutunut Englannin kanaalissa. Harzogin Cecilie, joka kutsuttiin tuttavallisesti Herttuatareksi, oli kapteeni Sven Eriksonin kommennossa ajautunut Sewer Mill Sandsin matalikolle. Moottorialus Vera lähetettiin paikalle ja se onnistui kuljettamaan kapteenin salongin ja kaljuunakuvan Maarianhaminaan ennen Herttuattaren uppoamista. Haaksirikko oli iso uutinen ympäri maailmaa ja osaltaan se joudutti purjelaivojen aikakauden loppua.

Eriksonin kuoleman myötä vuonna 1947 myös purjelaivat katosivat käytännössä kokonaan meriliikenteestä. Tällöin myös Wera myytiin uudelle omistajalle varustaja Ilmari Tuulelle. Hänen omistamallaan varustamolla oli kolmisenkymmentä laivaa, joista noin puolet oli höyrylaivoja. Oman laivanvarustuksensa Tuuli oli aloittanut Koivistolla 17-vuotiaana yhdessä veljensä kanssa.

Moottorialus Vera nähtiin vuonna 1953 valkokankaalla kun rikoselokuva Varsovan laulu kuvattiin laivalla Helsingin ja Hampurin vesillä. Matti Kassilan ohjaamassa elokuvassa rajavartiosto pysäyttää öisellä Itämerellä rahtilaiva M/S Veran epäiltyään sen olleen osallisena salakuljetuksessa. Todisteita ei löydy, mutta laivan kapteeni Bear (Åke Lindman) joutuu silti poliisin tarkkailuun. Kapteeni ryhtyy valmistelemaan uutta salakuljetusmatkaa Saksaan, jolta hän tuo mukanaan myös salaperäinen naisystävänsä Ilsen (Chris Paischeff). Uusi matkustaja kiristää tunnelman laivalla äärimmilleen. Elokuva sai aikanaan kriitikoilta ynseän vastaanoton mutta myöhemmin Varsovan laulua on kiitetty muunmuassa erinomaisesta näyttelijäntyöstä ja oivaltavasti kuvauksesta.

Vuonna 1955 Vera sai uuden nimen Asa Finn ja sen uudeksi kotisatamaksi tuli Rauma. Lokakuussa vuonna 1957 Asa Finn seilasi Hangon vesillä. Se oli kuljettamassa hiililastia Puolan Szczecinista Helsinkiin kapteeni August Reitin komennossa. Pimeänä ja sateisena iltana kello kymmenen aikaan Asa Finn eksyi väylältä Hangon länsipuolella. Lenaborgin kohdalla, jossa väylä on kapea ja mutkikas, etäisyys Klippingarin loistoon arvioitiin väärin ja alus karahti kiville.

Oli jo täysin pimeää kun pyydettiin hinaaja apuun. Ohi ajaneiden laivojen aallot keikuttivat laivaa ja Asa Finn liukui pois kivillä. Aluksen täyttyessä vedellä kapteeni August Reitti ajoi laivan lähimmälle matalikolle jonne se upposi Lilla ja Södra Klippingenin väliin. Laivan yhdeksän hengen miehistö onnistuttiin saamaan pelastusristeilijä Isokarin kannelle turvaan. Asa Finnin lastina ollut hiili kastui käyttökelvottomaksi ja sen pelastamisesta luovuttiin.

Tänä päivänä Asa Finnin hylky on syvimmillään kuuden metrin syvyydessä. Laivasta on jäljellä kaaristo mutta kansi on jo hajonnut. Hylyn keula on pinnalla ja siihen voi tutustua snorklaamalla.


Lähteet:

www.aanimeri.fi

www.ostersjovarvet.se 

www.hylyt.net

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Håkansson, K. (2015) Med döden i kölvattnet : Sjömansliv med segel och ånga.

Tarinapankki ovat oppaasi paikallisiin tarinoihin.

1 -arvostelu kohteelle "Pirtu-Veeran hylky"

  1. Jacob Roos

    Kivaa luettavaa

Jätä arvostelu

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.