Hangon kaupungintalo valmistui syyskuussa 1926. Rakennuksen suunnittelijoina olivat Armas Lindgren ja Bertel Liljequist. Toiminta kaupungintalossa oli vilkasta. Oli konsertteja, näytelmiä, tanssiesityksiä ja luentoja. Tietysti oli myös koko kaupungin hallinto rakennuksessa. Vuonna 1941 alkoi jatkosota, ja venäläiset sotajoukot räjäyttivät kaupungintalon vetäytyessään kaupungista joulukuussa. Nykyinen kaupungintalo valmistui vuonna 1951.
Wivi Lönn (1872–1966) oli tuottelias arkkitehti, jonka suunnittelemia rakennuksia löytyy mm. Helsingistä, Tampereelta ja Jyväskylästä. Hän johti omaa arkkitehtitoimistoa, ensimmäisenä naisena Suomessa, ja suunnittele mm. useita koulurakennuksia. Esimerkiksi Edvin Laineen koulun puuosan hän suunnitteli Iisalmeen 1900-luvun alussa.
Tvärminnen eläintieteellisen aseman perusti eläintieteen professori Johan Axel Palmén vuonna 1902. Hänen tavoitteena oli perustaa merellinen kenttäasema alueella jossa olisi monimuotoinen ympäristö ja siten hyvät mahdollisuudet tutkimukseen. Hänen kuoltua asema siirty testamenttilahjoituksena Helsingin yliopistolle vuonna 1919.
Haukilahden Pitkänkallionmäki oli toisen Maailmansodan aikaan osa Helsingin ilmapuolustusta. Mäellä sijaitsi lottien hoitama valoheitinpatteri H7. Nykyään aluetta kutsutaan Casablancaksi paikalla sijainneen seikkailupuiston mukaan. Puisto rakennettiin taideopiskelijoiden visioiden pohjalta eikä turvallisuuteen kiinnitetty huomiota. Onneksi ainuttakaan vakavaa onnettomuutta ei sattunut.
Kauniaisissa, kuten muuallakin Suomessa, paloturvallisuutta hoidettiin 1900-luvun alussa lähinnä talkootyönä. Joillakin paikkakunnilla oli jo perustettu vapaapalokunta ja isoissa kaupungeissa toiminta perustui Yhdysvalloista kopioituun malliin. AB Grankulla, Kauniaisten huvilayhdyskunta, keräsi vuonna 1910 varoja vapaapalokuntatoiminnan käynnistämiseksi. Kauniaisten VPK, viralliselta nimeltään Grankulla Frivilliga brandkår rf, aloitti toiminnan vuonna 1913 Thurmanin puistotien läheisellä tontilla.
Hangon sataman vanhin säilynyt nosturi otettiin käyttöön heinäkuussa 1911. Ransomes & Rapier Ltd Lontoossa toimitti osat ja insinööritoimisto Zitting & co Helsingistä kasasi sen. Nosturi on peruskorjattu vuonna 2020.
Billnäs on osa Lounais-Suomen historiallista ruukkialuetta, ja se on Suomen kolmanneksi vanhin rautaruukki. Billnäsin ruukin perusti vuonna 1641 Carl Billsten Ruotsin kruunun luvalla. Ruukin läpi virtaava Mustionjoki ja joen toista rantaa kulkee historiallinen Kuninkaantie. Ruukkialueen ytimessä teollinen toiminta lakkasi suuremmaksi osaksi 1980-luvulla. Tänä päivänä alue on Billnäsin Ruukki Oy:n omistuksessa. Yhtiö kehittää aluetta matkailun, tapahtumien ja etätyöskentelyn keskukseksi, historiaa kunnioittaen.
Vapaudenpatsas pystytettiin 1921 saksalaisten 3. huhtikuuta 1918 tapahtuneen maihinnousun muistoksi. Suunnittelutyöstä vastasi Ab Granit ja patsaan ulkoasun muotoili kuvanveistäjä Bertel Nilsson. Vapaudenpatsas on sotien jälkeen ollut kiistanalainen; se purettiin neuvosto vuokraaikana ja pystytettiin uudestaan 1943. Vuonna 1946 patsas purettiin jälleen, mutta vuodesta 1960 patsas on ollut nykyisenkaltainen tekstillä ”Vapautemme puolesta”.
Hanko oli siirtolaisten tärkein lähtökaupunki 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Hangon sataman kautta lähti noin 250 000 suomalaista uutta elämää etsimään. Hangossa majoituskapasiteetti on aina ollut ongelma, ja 1900-luvun alussa oli Hangossa erityisen paljon siirtolaisia, jotka yöpyivät täällä yön tai kaksi ennen kuin he jatkoivat matkaansa Englannin kautta Yhdysvaltoihin. Suomen Höyrylaivayhtiö, joka vastasi siirtolaisten matkasta Suomesta käsin, päätti rakentaa Bulevardille siirtolaishotellin vuonna 1902.