Hangon kaupungintalo valmistui syyskuussa 1926. Rakennuksen suunnittelijoina olivat Armas Lindgren ja Bertel Liljequist. Toiminta kaupungintalossa oli vilkasta. Oli konsertteja, näytelmiä, tanssiesityksiä ja luentoja. Tietysti oli myös koko kaupungin hallinto rakennuksessa. Vuonna 1941 alkoi jatkosota, ja venäläiset sotajoukot räjäyttivät kaupungintalon vetäytyessään kaupungista joulukuussa. Nykyinen kaupungintalo valmistui vuonna 1951.
Katso lisää
Haukilahden Pitkänkallionmäki oli toisen Maailmansodan aikaan osa Helsingin ilmapuolustusta. Mäellä sijaitsi lottien hoitama valoheitinpatteri H7. Nykyään aluetta kutsutaan Casablancaksi paikalla sijainneen seikkailupuiston mukaan. Puisto rakennettiin taideopiskelijoiden visioiden pohjalta eikä turvallisuuteen kiinnitetty huomiota. Onneksi ainuttakaan vakavaa onnettomuutta ei sattunut.
Katso lisää
Vapaudenpatsas pystytettiin 1921 saksalaisten 3. huhtikuuta 1918 tapahtuneen maihinnousun muistoksi. Suunnittelutyöstä vastasi Ab Granit ja patsaan ulkoasun muotoili kuvanveistäjä Bertel Nilsson. Vapaudenpatsas on sotien jälkeen ollut kiistanalainen; se purettiin neuvosto vuokraaikana ja pystytettiin uudestaan 1943. Vuonna 1946 patsas purettiin jälleen, mutta vuodesta 1960 patsas on ollut nykyisenkaltainen tekstillä ”Vapautemme puolesta”.
Katso lisää
Hangon Tullinimessä sijaitsi Natsi-Saksan kauttakulkuleiri. Se oli tarkoitettu 3000 sotilaalle, mutta siellä oleskeli jatkuvasti 4000, välillä jopa 5000 sotilasta. Hangon etuna oli lyhyt merimatka Saksan valtaamiin Baltian satamiin Tallinnaan ja Liepajaan sekä Puolaan Danzigiin. Hanko oli myös hyvä talvisatama, joten joukkoja voitiin kuljettaa ympäri vuoden.
Katso lisää
Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867 – 1951) oli suomalainen sotilasjohtaja ja valtiomies. Mannerheim nousi suomalaisten kansallissankariksi itsenäisyytemme alkutaipaleella. Vuonna 1919 Mannerheim siirsi kirkonkirjansa Hankoon, ja talvella 1920 hän vuokrasi Suurelta Mäntysaarelta itselleen huvilan, joka sai nimekseen Stormhällan, myrskykallio.
Katso lisää
Neljä päivää ennen kuin Saksa valloitti Tallinnan 28.8.1941, virolainen juristi ja kahden pienen lapsen isä, 36-vuotias Leonid Tretjakevich (myöhemmin Trett) astui Tallinnassa Örne-laivaan 600 muun virolaismiehen joukossa. Vaihtoehtoja ei ollut, sillä Puna-armeijan kutsunnoista kieltäytyminen tiesi kuolemantuomiota. Leonid sijoitettiin tykkiaseman apumieheksi Hangon länsirannalle, Kappelisataman Varisniemeen.
Katso lisää
Vesikko on sukellusvene, joka laskettiin vesille 10.5. 1933 Turussa. Vuoteen 1936 asti veneen nimenä oli vain sen valmistustunnus CV 707. Hollantilainen Ingenieurskantoor voor Scheepsbouw -insinööritoimisto oli tilannut aluksen lokakuussa 1930 kaupallisena sukellusveneen prototyyppinä. Suomen valtio osti sen vuonna 1936, ja se sai nimen Vesikko.
Katso lisää
Tarinapankki on oppaasi paikallisiin tarinoihin