Sijainti: Oulu

Sara Wacklin kuvasi usein sisukkuutta, tavatonta rohkeutta ja esimerkillistä yhteisvastuuntuntoa. Mutta mitä tapahtui, kun virkavalta poistui kaupungista ja rikolliset päättivät ottaa lain omiin käsiinsä? Tarina on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.

Kaikista joenylityskeinoista harvinaisin lienee tilja eli talvisilta. Tarina on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.

Vanhan ajan lykkäjäis- eli vesillelaskujuhliin osallistuivat kaikki kansan kerrokset. Tarina on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.

Sisun määritelmä? Peräänantamattomuutta vaikeuksien edessä, tyyneyttä kärsimyksistä huolimatta. Tarina merkillisestä mäenlaskusta on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.

Ystävyys on kultaa, mutta mitä tapahtui Oulussa, kun kahden opettajan rikkeetön luottamus ja leikkimieli löivät kättä? Tarina on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.

Ennen puhelimia ja satelliitteja viestit välittyivät verkalleen ja moniaita teitä. Jos mitään ei kuulunut, luettiin enteistä sellaista, mitä luultiin tai pelättiin todeksi. Tarina on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.

Alussa oli uteliaisuus, kokeilemalla karttuivat tiedot, ja tiedonjyvistä itivät tieteet. Seuraavassa tarinassa tiede ja taikausko ottavat mittaa toisistaan. Tarina on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.

Elämä hiuskarvan varassa. Miten ihminen toimii, kun turvaverkko pettää? Mistä hän hakee suojaa? Entä selityksiä yllättäville asioille? Tarina suuresta ukonilmasta vuonna 1793. Tarina on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.

Aave haudalla tarinaa on pidetty osittain omaelämäkerrallisena: Sara Wacklinin tavoin köyhä, isänsä menettänyt tyttö kerää tiedonmurusia sieltä täältä, "sokean kanan lailla", ja onnistuu elättämään äitinsä ja itsensä opettajan tienesteillä. Tarina on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.