Pikisaaren telakka

Sara Wacklin


Vanhan ajan lykkäjäis- eli vesillelaskujuhliin osallistuivat kaikki kansan kerrokset. Tarina on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.

Kuuntele Sara Wacklinin tarina Pikisaaren telakasta. Kertoja Mi Grönlund.

Pikisaarella toimii kaupungin telakka. Vuosittain lasketaan vesille useita täällä rakennettuja aluksia. Hetki, jolloin laiva irtoaa rakennuspaikaltaan, on todella juhlava. Kun työläiset ovat kolmannen kerran lyöneet nuijilla kiiloihin, lähtee laiva hitaasti ja majesteetillisesti liukumaan natisevilta telineiltään. Höltyneet tuet kaatuvat rojahtaen maahan sen kasvavan voiman vaikutuksesta, jolla tuo jättiläismäinen veistos, ihmiskätten mestariteos, syöksyy kiihtyvällä vauhdilla tyveneen veteen, joka kuin ärsytettynä ryntää laivaa vastaan myrskyävän meren lailla, niin että vaahtopäät heittäytyvät kauempia rantoja kohti. Mutta pian petäjästä veistetty ihme seisahtuu, omanarvontunnossaan, rauhallisena kuohuvassa helmassaan. Kohisevissa tyrskyissä kastunut lippukin tervehtii ystävällisesti laineita, ja uuden aluksen kannelta kuulutetaan laivan nimi. Silloin tuhannet hatut heitetään hurraa-huutojen saattelemana ilmaan, ja läheiset laivat vilkuttavat liehuvilla juhlaliputuksillaan riemullisen tervetulotoivotuksen uudelle sisarukselleen. Kiivastuneet aallotkin vaikuttavat malttavan mielensä ja rauhoittuvan osoittaakseen ystävällistä ja vieraanvaraista kunnioitusta vastasaapuneelle.

Eivätkä vähiten tästä kaikesta iloitse köyhät naiset ja lapset, koska nyt heillä on lupa kerätä talteen saippua, joka aluksen radalle levitettynä auttoi sitä liukumaan kevyemmin vesirajaan.

Myös työläisten ilo on suuri. Ovathan he saaneet onnellisesti päätökseen talven työn, ja nyt ovat vuorossa juhlat, lykkäjäiset, jotka varustamo aina heille tarjoaa. Jokainen, joka on nähnyt vaivaa laivan eteen, saa nyt mielin määrin suorastaan uida oluessa ja viinassa, lihaisassa hernekeitossa ynnä muussa. Juhla kestää vuorokauden, ja monella lykkäjäishumalasta toipumiseen menee kokonainen viikko.

Suomennos; Sampsa Laurinen.

Svenska Kulturfonden on tukenut Sara Wacklinin “Hundrade minnen från Österbotten” tarinoiden julkaisua.


Avaa tarina Harha mobiilisovelluksessa.


Tarinapankki ovat oppaasi paikallisiin tarinoihin.

Jätä arvostelu

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.