Kolme merimailia puistokallioiden kärjestä itään siintää Sandskärin saari. 1920-luvun puolivälin tyyninä kesäpäivinä sieltä kantautui kauas kuuluisan laulajan Helge Lindbergin ääni. Kesäisin hän harjoitteli 8 konserttiohjelmistoa valmiiksi omalla saarellaan ja antoi vuosittain toista sataa konserttia ympäri Eurooppaa. Perheen varsinainen kotikaupunki oli Wien.
Katso lisää
Ensimmäinen musiikkipaviljonki Hangon kylpyläpuistoon rakennettiin vuonna 1890. Se oli kuin suuri kaiutin, josta kantautuivat tanssi- ja operettisävelmät.
Katso lisää
Neljä päivää ennen kuin Saksa valloitti Tallinnan 28.8.1941, virolainen juristi ja kahden pienen lapsen isä, 36-vuotias Leonid Tretjakevich (myöhemmin Trett) astui Tallinnassa Örne-laivaan 600 muun virolaismiehen joukossa. Vaihtoehtoja ei ollut, sillä Puna-armeijan kutsunnoista kieltäytyminen tiesi kuolemantuomiota. Leonid sijoitettiin tykkiaseman apumieheksi Hangon länsirannalle, Kappelisataman Varisniemeen.
Katso lisää
Sibelius kävi sekä purjehtimassa että kylpylässä Hangossa, mutta kesällä 1902 hän vietti täällä runsaan kuukauden Tvärminnessä. Aino-vaimo oli raskaana ja alakuloinen. Jean halusi päästä rauhallisempaan paikkaan. Hän asui Södergårdissa, jossa Sakari Topelius, Hjalmar Munsterhjelm ja Juhani Aho olivat aikaisemmin viettäneet kesiä.
Katso lisää
Elämä hiuskarvan varassa. Miten ihminen toimii, kun turvaverkko pettää? Mistä hän hakee suojaa? Entä selityksiä yllättäville asioille? Tarina suuresta ukonilmasta vuonna 1793. Tarina on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.
Katso lisää
Aave haudalla tarinaa on pidetty osittain omaelämäkerrallisena: Sara Wacklinin tavoin köyhä, isänsä menettänyt tyttö kerää tiedonmurusia sieltä täältä, "sokean kanan lailla", ja onnistuu elättämään äitinsä ja itsensä opettajan tienesteillä. Tarina on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.
Katso lisää
Frans Mikael Franzén (9. helmikuuta 1772 Oulu – 14. elokuuta 1847 Härnösandin lähellä, Ruotsi) oli suomalainen runoilija, kirkonmies, Härnösandin piispa, professori ja akateemikko.
Katso lisää
Arthur Hjalmar Borgström syntyi Helsingissä vuonna 1859, äiti oli englantilainen, isä suomalainen. Pojasta varttui menestyvä liikemies ja taiteiden ystävä. Hankoon hän muutti vuonna 1888 ja perusti yhden kaupungin ensimmäisistä suomalaisista voinvientiliikkeistä.
Katso lisää
Onko vastakohtaisempia ammatteja kuin sotilaan ja lääkärin? Entä, jos sotilas ryhtyy neuvomaan apteekkaria haavojensa lääkinnässä? Selfhelppiä suomalaisittain. Tarina on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.
Katso lisää