Lokakuun pimeänä ja sateisena iltana vuonna 1957 hiililastissa seilannut moottorilaiva Asa Finn eksyi väylältä Hangon länsipuolella ja karahti kiville. Ohi ajaneiden laivojen mainingit keikuttivat laivaa ja Asa Finn alkoi täyttyä vedellä. Kapteeni August Reitti ajoi laivan lähimmälle matalikolle jonne se upposi Lilla ja Södra Klippingenin väliin. Asa Finn oli vain yksi laivan nimistä. Kieltolain aikana alus rahtasi helpotusta janoisille etelänaapurista ja se tunnettiin lempinimellä Pirtu-Veera. Laiva rakennettiin vuonna 1918 Ruotsin Norköpingissä ja kastettiin Weraksi.
Katso lisää
Suomen Lapissa Inarin ja Sodankylän alueilla sijaitsivat Euroopan ainoat pintamaan kultakentät, joilla kullanhuuhdonta on ollut taloudellisesti kannattavaa. Lemmenjoen alueella on toiminut useita kullankaivajia. Osa heistä oli koneita käyttäviä ammattilaisia mutta monelle kullankaivuu oli elämäntapa. Kullankaivaja Jaakko Kangasniemi kartoo Lemmenjoen kultaryntäyksestä toimittaja Seppo J. Partanen haastattelussa.
Katso lisää
Alussa oli uteliaisuus, kokeilemalla karttuivat tiedot, ja tiedonjyvistä itivät tieteet. Seuraavassa tarinassa tiede ja taikausko ottavat mittaa toisistaan. Tarina on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.
Katso lisää
Höyrylaiva Expressillä on legendaarinen sijansa Suomen historiassa. Express rakennettiin Oskarshamnin telakalla Ruotsissa vuonna 1877, laivan tilasi hankolainen Finska Transito Ångbåts -osakeyhtiö. Pituutta sillä oli 42,4 m, leveyttä 6,9 m ja syväystä 3,5 m, huippunopeus 400 hevosvoiman moottorilla oli 10,7 solmua. Avovedessä matka Hangosta Tukholmaan kesti 17 tuntia.
Katso lisää
Kolme merimailia puistokallioiden kärjestä itään siintää Sandskärin saari. 1920-luvun puolivälin tyyninä kesäpäivinä sieltä kantautui kauas kuuluisan laulajan Helge Lindbergin ääni. Kesäisin hän harjoitteli 8 konserttiohjelmistoa valmiiksi omalla saarellaan ja antoi vuosittain toista sataa konserttia ympäri Eurooppaa. Perheen varsinainen kotikaupunki oli Wien.
Katso lisää
Unikeonpäivää vietetään joka vuosi 27. heinäkuuta. Sitä on juhlittu Hangossa jo kylpyläkulttuurin alkuajoilta, 1800-luvun loppupuolelta. Täältä löydät lisätietoa unikeonpäivän historiasta Hangossa.
Katso lisää
Peltiseppä Einar Sandberg teki monta isoa työtä Hangossa. Muun muassa hän uusi kirkon ja Voimakasiinin katot yhdessä poikiensa kanssa sodan jälkeen. Hän valmisti myös vesitornin ison, 3-metrisen tuuliviirin, joka näyttää kalalta. Einar sai valitettavasti aivoverenvuodon, kun hän teki töitä Lundellin sekatavarakaupan katolla Esplanaadilla. Silloin hän oli jo 80 vuotta vanha ja vielä mukana työelämässä!
Katso lisää
Hangon puistot ovat hienoja paikkoja kävellä ympäri vuoden. Ensimmäiset varsinaiset puistot näkyvät asemakaavassa vuodelta 1900, jolloin oli olemassa tai suunnitteilla Raatihuoneenpuisto, Vartiovuorenpuisto, Kylpyläpuisto, Rautatiepuisto ja nykyinen Haagapuisto.
Katso lisää
Hangossa painokkaimmat vetoomukset puhtaan veden puolesta – kulkutauteja vastaan – kuultiin lääkärikunnan keskuudesta, äänekkäimpinä kaupunginlääkärit Wilhelm Snellman jo vuonna 1889 ja Sam Chydenius vuosina 1897–1917. Viemäri- ja vesijohtojärjestelmä kehittyi vähitellen ja viimein vuonna 1910 pantiin alulle Hangon vesitornin suunnittelu. Tehtävään kutsuttiin samainen arkkitehti Waldemar Aspelin, joka oli juuri piirtänyt kylpylän ja Kasinon laajennukset.
Katso lisää
Tarinapankki on oppaasi paikallisiin tarinoihin