Suomen Matkailuyhdistys kehotti suomalaisia vuonna 1924 näkötornien rakentamiseen luonnonkauniille seuduille. Lounais-Hämeen vaikuttajat ryhtyivät tuumasta toimeen. Tammelan Kaukolanharjun näkötornin avajaisia juhlittiin heinäkuussa 1926. Juhlapuheissa näkötornin toivottiin kehittävän niin kauneusaisteja kuin jalostavan sisäistä ihmistämmekin sekä opettavan kunnioittamaan Jumalaa, rakastamaan lähimmäistä ja kotiseutua sekä koko isänmaata. Näkötornista avautuva maisema innoitti ainakin taiteilija Albert Edefeltiä, joka maalasi yhden tunnetuimmista suomalaisista maisemamaalauksista “Kaukolanharju auringonlaskun aikaan”.
Katso lisää
Hangon museo perustettiin jo vuonna 1907 vaikka alkutaival oli hieman kangerteleva. Tammisaareen oli perustettu oma museo 1906, joten pitihän myös Hankoon saada sellainen. 1900-luvun alku oli muutenkin vilkasta aikaa museokentällä Suomessa. Tärkeätä oli nostaa esille Suomen erillispiirteet vuosisadan alun venäläistämisyritysten keskellä. Museo aloitti toimintansa Fohlinin tuvassa Korkeavuorenkadulla.
Katso lisää
Thalatta! Thalatta! Kreikkalaiset soturit huusivat ilosta tätä merta tarkoittavaa sanaa 400 vuotta ennen ajanlaskua. Huonosti sujunut sotaretki muuttui helpotukseksi kun he näkivät Mustanmeren kotoisat rannat. Pari tuhatta vuotta myöhemmin myös Hangossa voi huutaa ilosta Thalatta! Silloin tervehdit upeaa puuhuvilaa Vartiovuoren etelärinteellä aivan meren äärellä.
Katso lisää
Hangon kaupungintalo valmistui syyskuussa 1926. Rakennuksen suunnittelijoina olivat Armas Lindgren ja Bertel Liljequist. Toiminta kaupungintalossa oli vilkasta. Oli konsertteja, näytelmiä, tanssiesityksiä ja luentoja. Tietysti oli myös koko kaupungin hallinto rakennuksessa. Vuonna 1941 alkoi jatkosota, ja venäläiset sotajoukot räjäyttivät kaupungintalon vetäytyessään kaupungista joulukuussa. Nykyinen kaupungintalo valmistui vuonna 1951.
Katso lisää
Wivi Lönn (1872–1966) oli tuottelias arkkitehti, jonka suunnittelemia rakennuksia löytyy mm. Helsingistä, Tampereelta ja Jyväskylästä. Hän johti omaa arkkitehtitoimistoa, ensimmäisenä naisena Suomessa, ja suunnittele mm. useita koulurakennuksia. Esimerkiksi Edvin Laineen koulun puuosan hän suunnitteli Iisalmeen 1900-luvun alussa.
Katso lisää
Tvärminnen eläintieteellisen aseman perusti eläintieteen professori Johan Axel Palmén vuonna 1902. Hänen tavoitteena oli perustaa merellinen kenttäasema alueella jossa olisi monimuotoinen ympäristö ja siten hyvät mahdollisuudet tutkimukseen. Hänen kuoltua asema siirty testamenttilahjoituksena Helsingin yliopistolle vuonna 1919.
Katso lisää
Hangon sataman vanhin säilynyt nosturi otettiin käyttöön heinäkuussa 1911. Ransomes & Rapier Ltd Lontoossa toimitti osat ja insinööritoimisto Zitting & co Helsingistä kasasi sen. Nosturi on peruskorjattu vuonna 2020.
Katso lisää
Billnäs on osa Lounais-Suomen historiallista ruukkialuetta, ja se on Suomen kolmanneksi vanhin rautaruukki. Billnäsin ruukin perusti vuonna 1641 Carl Billsten Ruotsin kruunun luvalla. Ruukin läpi virtaava Mustionjoki ja joen toista rantaa kulkee historiallinen Kuninkaantie. Ruukkialueen ytimessä teollinen toiminta lakkasi suuremmaksi osaksi 1980-luvulla. Tänä päivänä alue on Billnäsin Ruukki Oy:n omistuksessa. Yhtiö kehittää aluetta matkailun, tapahtumien ja etätyöskentelyn keskukseksi, historiaa kunnioittaen.
Katso lisää
Vapaudenpatsas pystytettiin 1921 saksalaisten 3. huhtikuuta 1918 tapahtuneen maihinnousun muistoksi. Suunnittelutyöstä vastasi Ab Granit ja patsaan ulkoasun muotoili kuvanveistäjä Bertel Nilsson. Vapaudenpatsas on sotien jälkeen ollut kiistanalainen; se purettiin neuvosto vuokraaikana ja pystytettiin uudestaan 1943. Vuonna 1946 patsas purettiin jälleen, mutta vuodesta 1960 patsas on ollut nykyisenkaltainen tekstillä ”Vapautemme puolesta”.
Katso lisää