Hangossa painokkaimmat vetoomukset puhtaan veden puolesta – kulkutauteja vastaan – kuultiin lääkärikunnan keskuudesta, äänekkäimpinä kaupunginlääkärit Wilhelm Snellman jo vuonna 1889 ja Sam Chydenius vuosina 1897–1917. Viemäri- ja vesijohtojärjestelmä kehittyi vähitellen ja viimein vuonna 1910 pantiin alulle Hangon vesitornin suunnittelu. Tehtävään kutsuttiin samainen arkkitehti Waldemar Aspelin, joka oli juuri piirtänyt kylpylän ja Kasinon laajennukset.
Katso lisää
Hangon Tullinimessä sijaitsi Natsi-Saksan kauttakulkuleiri. Se oli tarkoitettu 3000 sotilaalle, mutta siellä oleskeli jatkuvasti 4000, välillä jopa 5000 sotilasta. Hangon etuna oli lyhyt merimatka Saksan valtaamiin Baltian satamiin Tallinnaan ja Liepajaan sekä Puolaan Danzigiin. Hanko oli myös hyvä talvisatama, joten joukkoja voitiin kuljettaa ympäri vuoden.
Katso lisää
Ensimmäinen musiikkipaviljonki Hangon kylpyläpuistoon rakennettiin vuonna 1890. Se oli kuin suuri kaiutin, josta kantautuivat tanssi- ja operettisävelmät.
Katso lisää
Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867 – 1951) oli suomalainen sotilasjohtaja ja valtiomies. Mannerheim nousi suomalaisten kansallissankariksi itsenäisyytemme alkutaipaleella. Vuonna 1919 Mannerheim siirsi kirkonkirjansa Hankoon, ja talvella 1920 hän vuokrasi Suurelta Mäntysaarelta itselleen huvilan, joka sai nimekseen Stormhällan, myrskykallio.
Katso lisää
Neljä päivää ennen kuin Saksa valloitti Tallinnan 28.8.1941, virolainen juristi ja kahden pienen lapsen isä, 36-vuotias Leonid Tretjakevich (myöhemmin Trett) astui Tallinnassa Örne-laivaan 600 muun virolaismiehen joukossa. Vaihtoehtoja ei ollut, sillä Puna-armeijan kutsunnoista kieltäytyminen tiesi kuolemantuomiota. Leonid sijoitettiin tykkiaseman apumieheksi Hangon länsirannalle, Kappelisataman Varisniemeen.
Katso lisää
Sibelius kävi sekä purjehtimassa että kylpylässä Hangossa, mutta kesällä 1902 hän vietti täällä runsaan kuukauden Tvärminnessä. Aino-vaimo oli raskaana ja alakuloinen. Jean halusi päästä rauhallisempaan paikkaan. Hän asui Södergårdissa, jossa Sakari Topelius, Hjalmar Munsterhjelm ja Juhani Aho olivat aikaisemmin viettäneet kesiä.
Katso lisää
Missä päin Hankoa tai ylipäänsä Suomessa voi nähdä niin monen tunnetun henkilön nimet kuin Hauensuolella? Tämän luonnonsataman kallioille on erityisesti 1500- ja 1600-luvuilla merenkulkijat jättäneet jälkensä odotellessaan parempia tuulia. Täältä löytyy yli 600 kaiverrusta, joko niminä tai sukuvaakunoina. Kuuntele Hauensuoli – Hangon vieraskirjan tarina. Hauensuolesta muodostui luonnollinen satama 1400-luvulla kun…
Katso lisää
Frans Mikael Franzén (9. helmikuuta 1772 Oulu – 14. elokuuta 1847 Härnösandin lähellä, Ruotsi) oli suomalainen runoilija, kirkonmies, Härnösandin piispa, professori ja akateemikko.
Katso lisää
Vesikko on sukellusvene, joka laskettiin vesille 10.5. 1933 Turussa. Vuoteen 1936 asti veneen nimenä oli vain sen valmistustunnus CV 707. Hollantilainen Ingenieurskantoor voor Scheepsbouw -insinööritoimisto oli tilannut aluksen lokakuussa 1930 kaupallisena sukellusveneen prototyyppinä. Suomen valtio osti sen vuonna 1936, ja se sai nimen Vesikko.
Katso lisää