Suomen Matkailuyhdistys kehotti suomalaisia vuonna 1924 näkötornien rakentamiseen luonnonkauniille seuduille. Lounais-Hämeen vaikuttajat ryhtyivät tuumasta toimeen. Tammelan Kaukolanharjun näkötornin avajaisia juhlittiin heinäkuussa 1926. Juhlapuheissa näkötornin toivottiin kehittävän niin kauneusaisteja kuin jalostavan sisäistä ihmistämmekin sekä opettavan kunnioittamaan Jumalaa, rakastamaan lähimmäistä ja kotiseutua sekä koko isänmaata. Näkötornista avautuva maisema innoitti ainakin taiteilija Albert Edefeltiä, joka maalasi yhden tunnetuimmista suomalaisista maisemamaalauksista “Kaukolanharju auringonlaskun aikaan”.
Katso lisää
Tvärminnen eläintieteellisen aseman perusti eläintieteen professori Johan Axel Palmén vuonna 1902. Hänen tavoitteena oli perustaa merellinen kenttäasema alueella jossa olisi monimuotoinen ympäristö ja siten hyvät mahdollisuudet tutkimukseen. Hänen kuoltua asema siirty testamenttilahjoituksena Helsingin yliopistolle vuonna 1919.
Katso lisää
Suomen Lapissa Inarin ja Sodankylän alueilla sijaitsivat Euroopan ainoat pintamaan kultakentät, joilla kullanhuuhdonta on ollut taloudellisesti kannattavaa. Lemmenjoen alueella on toiminut useita kullankaivajia. Osa heistä oli koneita käyttäviä ammattilaisia mutta monelle kullankaivuu oli elämäntapa. Kullankaivaja Jaakko Kangasniemi kartoo Lemmenjoen kultaryntäyksestä toimittaja Seppo J. Partanen haastattelussa.
Katso lisää
Kaikista joenylityskeinoista harvinaisin lienee tilja eli talvisilta. Tarina on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.
Katso lisää
Sisun määritelmä? Peräänantamattomuutta vaikeuksien edessä, tyyneyttä kärsimyksistä huolimatta. Tarina merkillisestä mäenlaskusta on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.
Katso lisää
Hangon puistot ovat hienoja paikkoja kävellä ympäri vuoden. Ensimmäiset varsinaiset puistot näkyvät asemakaavassa vuodelta 1900, jolloin oli olemassa tai suunnitteilla Raatihuoneenpuisto, Vartiovuorenpuisto, Kylpyläpuisto, Rautatiepuisto ja nykyinen Haagapuisto.
Katso lisää
Elämä hiuskarvan varassa. Miten ihminen toimii, kun turvaverkko pettää? Mistä hän hakee suojaa? Entä selityksiä yllättäville asioille? Tarina suuresta ukonilmasta vuonna 1793. Tarina on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.
Katso lisää
Muistojen meri on John Nurmisen Säätiön kulttuurihanke suomalaisten mereen liittyvistä muistoista. Muistojen meri -hankkeen tavoitteena on avata näkökulmia ihmisten mielikuviin ja uskomuksiin merestä sekä aktivoida suomalaiset miettimään suhdettaan Itämereen.
Katso lisää