Hangös gamla vattentorn

I Hangö hördes de starkaste vädjanden om rent vatten - mot smittsamma sjukdomar - från läkarkåren, med Wilhelm Snellman som högst 1889 och Sam Chydenius 1897–1917. Avlopps- och vattenförsörjningen utvecklades successivt, och slutligen 1910 påbörjades projekteringen av Hangö vattentorn. Samma arkitekt Waldemar Aspel, som precis ritat utbyggnaderna av spa och kasino, bjöds in till uppdraget.

I Hangö hördes de starkaste vädjanden om rent vatten - mot smittsamma sjukdomar - från läkarkåren, med Wilhelm Snellman som högst 1889 och Sam Chydenius 1897–1917. Avlopps- och vattenförsörjningen utvecklades successivt, och slutligen 1910 påbörjades projekteringen av Hangö vattentorn. Samma arkitekt Waldemar Aspel, som precis ritat utbyggnaderna av spa och kasino, bjöds in till uppdraget.

Jo alkumetreillä vesitorni päätettiin rakentaa kestävistä materiaaleista: tiilestä ja graniitista. Korkeudeksi riittäisi 30 metriä ja vesisäiliön tilavuudeksi 400 m3. Runkoon muurattiin Tvärminnen tiilitehtaalta tuodut 178 000 kalkkihiekka- ja 105 000 punatiiltä. Torni vuorattiin graniitilla. Puiset raput kiersivät spiraalimaisesti tornin sisäseinää.

Kun rakennus oli kohonnut vasta 11 metriin, Hangö Bladetin pakinoitsija Charles raportoi 10.9.1910:Rakkaat ystäväiseni, nyt on rakennettu vain kolmasosa koko tornin korkeudesta ja kuitenkin tuntuu kuin kylmät väreet kulkisivat koko ruumiin läpi, kun katsoo maailmaa tuolta yläilmoista. Nyt näkyy jo Russarö puhumattakaan Bengtskäristä, jota voi melkein koskettaa. –. Näkymä on jo nyt suurenmoinen, mutta mitä saammekaan nähdä sitten, kun torni on valmis. Me voimme lähitulevaisuudessa soittaa Tammisaaren palotorniin ja pyytää, jos vahti — hätistäisi pois vasemmalla poskellaan istuvan kärpäsen, ja naapurikaupungin pormestari voisi pyytää meitä tarkistamaan, onko hänen solmionsa suorassa.

Kun rakennus oli kohonnut vasta 11 metriin, Hangö Bladetin pakinoitsija Charles raportoi:

Rakkaat ystäväiseni, nyt on rakennettu vain kolmasosa koko tornin korkeudesta ja kuitenkin tuntuu kuin kylmät väreet kulkisivat koko ruumiin läpi, kun katsoo maailmaa tuolta yläilmoista. Nyt näkyy jo Russarö puhumattakaan Bengtskäristä, jota voi melkein koskettaa. –. Näkymä on jo nyt suurenmoinen, mutta mitä saammekaan nähdä sitten, kun torni on valmis. Me voimme lähitulevaisuudessa soittaa Tammisaaren palotorniin ja pyytää, jos vahti — hätistäisi pois vasemmalla poskellaan istuvan kärpäsen, ja naapurikaupungin pormestari voisi pyytää meitä tarkistamaan, onko hänen solmionsa suorassa.

Hangö Bladet 10.9.1910.

Neuvostomiehityksen aikaan Bromarviin paenneiden hankolaisten kerrotaan tähystäneen aina kaupungista kantautuvien räjähdysten jälkeen, olivatko kirkko ja vesitorni yhä paikoillaan. Pommikoneet eivät torniin osuneet, mutta Neuvostoliitto räjäytti vesitornin aikapommilla vetäytymistään seuraavana päivänä 3.12.1941.

Uuden vesitornin rakentaminen kuului ensimmäisiin jälleenrakennushankkeisiin. Arkkitehdiksi kutsuttiin Bertel Liljeqvist, joka vastasi myös kaupungintalon ja keskuskoulun piirustuksista. Materiaaliksi valittiin betoni. Tornin korkeus kasvoi 48 metriin, vesisäilön tilavuus 490 kuutioon. Neljään suuntaan näyttävät kellotaulut ovat halkaisijaltaan 2 metrisiä. Pylväiden päihin suunniteltiin ensin merenneitoveistoksia, mutta säästösyistä tyydyttiin nykyisiin simpukkakoristeisiin.

Text: Sampsa Laurinen

Foton: Hangö museum.

Lähteet: Marketta Wall: Vettä hankolaisille, Hangon kaupunki, 2005

Denna berättelse har tagits fram med stöd av Svenska Kulturfonden.