Suistamon kirkko

Suistamon pyhän Nikolaoksen ortodoksinen kirkko sijaitsee luovutetussa Karjalassa. Se oli entisen Suistamon ortodoksisen seurakunnan pääkirkko. Kirkon vihkiminen käyttöön toimitettiin 17.5.1844, ja sen suunnittelijana on pidetty Carl Ludvig Engeliä.                         

Suistamon Pyhän Nikolaoksen kirkon rakentamishanke pantiin alulle vuonna 1828, kun Suistamon pappi Feodot Lvov kirjoitti Suomen Hengelliselle Hallitukselle Suistamon kirkkojen ränsistyneestä tilasta. Suomen Hengellinen Hallitus määräsi pidettäväksi kansankokouksen Suistamolla kirkon rakentamisesta. Myös Pyhä Hallitseva Synodi oli antanut kirkon rakentamisluvan vuonna 1831 ja kirkon rakennuspiirustukset oli laadittu Intendentin konttorissa. Rakennustöitä ei kuitenkaan voitu aloittaa, sillä kirkon piirustukset katosivat.

Kirkon pituus oli 34 m, leveys ristikeskuksen kohdalta 20 m ja runko-osan kohdalta 10 m.

Vuonna 1834 arveltiin, että alkuperäiset piirustukset olisivat jääneet entisen kirkkovahdin haltuun, mutta kaksi vuotta myöhemmin Viipurin läänin kuvernööri kirjoitti, että piirustukset ja kustannusarvio olivat jääneet Pietarin metropoliitan kansliaan. Kuvernööri hankki uudet piirustukset Intendentin konttorilta ja Senaatti hyväksyi uudet piirustukset vuonna 1837.

Kirkon suunnittelijana on pidetty Carl Ludvig Engeliä. Alkuperäisiä piirustuksia ei ole säilynyt ja rakennushallituksen arkistosta löytyy vain piirustusten konsepti, josta ilmenee että piirustukset ja työkustannusarvio on päivätty 23.1.1830 ja allekirjoittajana on C.L. Engel. Konseptin alareunassa on myös arkkitehti A.F. Granstedtin nimikirjoitus. Suistamon Pitäjäseuran vuonna 1955 julkaiseman muistelmakirjan lähdeviitteiden lopussa on lisäys, jossa kerrotaan, että “ammattimiehet”, muun muassa rakennushallituksesta eläkkeelle jäänyt päällikkö ovat todenneet, että piirustukset on laatinut ja Engelille esitellyt arkkitehti Anders Fredrik Granstedt. Engel Intendentin konttorin päällikkönä on ne nimikirjoituksellaan hyväksynyt ja vahvistanut. Alkuperäisten piirustusten laatija on siten ollut mitä ilmeisimmin arkkitehti Granstedt.

Kirkko oli pohjakaavaltaan ristin muotoinen. Länsipäädyssä oli kellotorni, jonka alaosaan ei piirustuksissa oltu merkitty lainkaan ikkunoita. Valmiissa kirkossa oli kuitenkin sekä etelä- että pohjoissivulla valeikkuna. Tornin keskiosassa etelä-, pohjois- ja länsisivulla, oli puoliympyrän muotoinen ristikoin varustettu ikkuna. Kellotasanteen kohdalla tornia kiersi kattoräystäs. Kaareen päättyvät kellonsoittoaukot olivat avoimet ja varustettu kaitein, joissa oli koristeellisiksi profiloidut kaidepuut. Tornin kaartuva kahdeksankulmainen katto päätyi ristiin.

Lähteet: Multimediaohjelma Tarina kultaisista kupoleista, Iisalmen Evakkokeskus. Suistamon seurakunnan historia, M. Rajamo, Suistamon seurakunta (1944)