Sukellusvene ""Vesikko"" vauhdissa.
Vesikko on sukellusvene, joka laskettiin vesille 10.5. 1933 Turussa. Vuoteen 1936 asti veneen nimenä oli vain sen valmistustunnus CV 707. Hollantilainen Ingenieurskantoor voor Scheepsbouw -insinööritoimisto oli tilannut aluksen lokakuussa 1930 kaupallisena sukellusveneen prototyyppinä. Suomen valtio osti sen vuonna 1936, ja se sai nimen Vesikko.
Toisin kuin Suomen laivaston muut sukellusveneet, Vesikko ei kuulunut suomalaisten suunnitelmiin, vaan se oli osa Saksan salaista laivaston uudelleenrakentamisohjelmaa. Tavoitteena saksalaisilla oli luoda täysin uusi liikekannallepanotyyppi, joka edustaisi uutta tekniikkaa eikä ensimmäisen maailmansodan aikaisia standardeja. Tätä varten rakennettiin kaksi koemallia, E1 Espanjassa ja CV 707 Suomessa. Jälkimmäinen valittiin myöhemmin uuden laivaston ensimmäiseksi alustyypiksi. Kummankin aluksen rakentamisen rahoitti Reichs Marine.
Saksan laivaston salaisena yhteysupseerina Suomessa toimi komentajakapteeni evp Karl Bartenbach, jonka virallinen nimitys oli Suomen puolustusvoimien laivastoasiantuntija. Hänen johdollaan Suomessa rakennettiin IvS:n suunnittelema, 496 tonnin Vetehis-luokka sekä 100 tonnin Saukko, jota oli tarkoitus käyttää Laatokalla. Saksan laivastolle tuli suunnitella 200–250 tonnin alus, joka silti vastaisi iskukyvyltään 496 tonnin Vetehis-luokan sukellusveneitä.
Päätös Vesikon rakentamisesta tehtiin vuonna 1930 useiden hallituksen sisäisten neuvottelujen jälkeen. Koska Liliput-projekti oli Versaillesin rauhansopimuksen vastainen, asiakirjoissa ei mainittu Saksaa ja päätettiin, että sukellusvenettä ei saisi myydä kuin Kansainliittoon kuuluville ja kyseiseen aseeseen oikeutetuille valtioille. Suomen valtio sai veneeseen etuosto-oikeuden.
CV-707:n rakentaminen aloitettiin vuonna 1931 Turussa Crichton-Vulcanin telakalla, missä myös Vetehis-luokan veneet oli rakennettu. Teknisesti veneestä tuli aikansa kehittyneimpiä: sen sukellussyvyys oli kaksinkertainen aikaisempiin saksalaisiin sukellusveneisiin nähden, ja sen runko pystyttiin rakentamaan ilman niittausta sähköhitsaamalla, mikä lisäsi paineenkestävyyttä, vähensi vuotoja ja nopeutti rakentamista. Saksalaiset testasivat Vesikkoa Turun saaristossa purjehduskausina 1933 ja 1934.
Toiminta sota-aikana / Yleisen liikekannallepanon yhteydessä lokakuussa 1939 Vesikko, Vesihiisi ja Saukko määrättiin valvontatehtäviin läntiselle Suomenlahdelle. Talvisodan sytyttyä Vesikko partioi aluksi Hangon edustalla. 18. joulukuuta se määrättiin siirtymään Viipurinlahdelle Koivistoon, missä oli käynnissä taistelu Saarenpään linnakkeen ja kahden neuvostoliittolaisen taistelulaivan välillä. Vesikon saapuessa Viipurinlahdelle seuraavana iltana taistelu oli kuitenkin jo päättynyt. Kova pakkanen vaikeutti sukellusvenetoimintaa, ja Vesikko palasi 22. joulukuuta telakalle Helsinkiin, mihin päättyi sen osallistuminen talvisotaan.
Vesikon päälliköinä sodan aikana:
- luutnantti Kauko Pekkanen (1939)
- kapteeniluutnantti Olavi Aittola (1940 ja 1941)
- kapteeniluutnantti Antti Leino (1942)
- kapteeniluutnantti Pentti Airaksinen (1942)
- kapteeniluutnantti Eero Pakkala (1943)
- kapteeniluutnantti Olavi Syrjänen (1943)
- kapteeniluutnantti Lauri Parma (1944)