Suomen Matkailuyhdistys kehotti suomalaisia vuonna 1924 näkötornien rakentamiseen luonnonkauniille seuduille. Lounais-Hämeen vaikuttajat ryhtyivät tuumasta toimeen. Tammelan Kaukolanharjun näkötornin avajaisia juhlittiin heinäkuussa 1926. Juhlapuheissa näkötornin toivottiin kehittävän niin kauneusaisteja kuin jalostavan sisäistä ihmistämmekin sekä opettavan kunnioittamaan Jumalaa, rakastamaan lähimmäistä ja kotiseutua sekä koko isänmaata. Näkötornista avautuva maisema innoitti ainakin taiteilija Albert Edefeltiä, joka maalasi yhden tunnetuimmista suomalaisista maisemamaalauksista “Kaukolanharju auringonlaskun aikaan”.
Visa mer
Hangon sataman vanhin säilynyt nosturi otettiin käyttöön heinäkuussa 1911. Ransomes & Rapier Ltd Lontoossa toimitti osat ja insinööritoimisto Zitting & co Helsingistä kasasi sen. Nosturi on peruskorjattu vuonna 2020.
Visa mer
Vapaudenpatsas pystytettiin 1921 saksalaisten 3. huhtikuuta 1918 tapahtuneen maihinnousun muistoksi. Suunnittelutyöstä vastasi Ab Granit ja patsaan ulkoasun muotoili kuvanveistäjä Bertel Nilsson. Vapaudenpatsas on sotien jälkeen ollut kiistanalainen; se purettiin neuvosto vuokraaikana ja pystytettiin uudestaan 1943. Vuonna 1946 patsas purettiin jälleen, mutta vuodesta 1960 patsas on ollut nykyisenkaltainen tekstillä ”Vapautemme puolesta”.
Visa mer
Var i Hangö eller i Finland kan man se namnen på så många kända personer som på Gäddtarmen? På 1500- och 1600-talen har sjömän satt sina spår på klipporna i denna naturliga hamn i väntan på bättre vindar. Här finns över 600 ristningar, antingen som namn eller släktvapen. Lyssna på Gäddtarmen - berättelsen om Hangös gästbok. Gäddtarmen blev en naturlig hamn på 1400-talet när...
Visa mer
Frans Mikael Franzén (9 februari 1772 Uleåborg – 14 augusti 1847 nära Härnösand, Sverige) var en finsk poet, präst, biskop i Härnösand, professor och akademiker.
Visa mer