Iisalmen Kirkkopuistoa ollaan uudistamassa. Tavoitteena on mm. alueen ilmeen yhtenäistäminen. Nomaji maisema-arkkitehdit ovat tehneet parannussuunnitelman, jossa puistoon luotaisiin monilajisia ja monimuotoisia kasvillisuusalueita.
Istutusperiaatteet
Monilajiset ja monimuotoiset kasvillisuusalueet ovat usein toimivampia ja selviytyvät paremmin stressitilanteissa kuin yksi – tai vähälajiset kasvillisuusalueet. Lajivalikoima tulee suunnitella huolellisesti sopimaan paikan kasvuolosuhteisiin, sillä pelkkä monilajisuus itsessään ei takaa onnistunutta kasvillisuutta.
Tällaisissa monilajisissa kasvillisuusalueissa yhden tai useamman kasvin taantuminen pois kasvipaletista ei haittaa, sillä lajivalikoima on riittävän laaja kestääkseen lajien katoamisen. Sama taantuminen tapahtuu ajan myötä kasvillisuuden kehittyessä, jolloin osa kasveista katoaa olosuhteiden muuttuessa ja niiden tilalle ilmestyy toisia lajeja.
Kasvit istutetaan tiiviisti ja erikokoisiin ryhmiin. Ryhmäkoko pidetään pienehkönä
ja suuria saman kasvin alueita vältetään. Tarkoituksena on, että kasvutavoiltaan erilaiset kasvit muodostavat mattomaisen, yhtenäisen kasvipeitteen, jolloin maa peittyy näkyvistä ja rikkaruohojen on vaikeampi löytää kasvualaa. Kasvivalikoimaa tehtäessä tulee aina ottaa huomioon kasvupaikan olosuhteet sekä valittavien kasvien kasvutavat ja odotettu elinikä. Lyhytikäisiä kasveja voi käyttää tuomaan näyttävyyttä ensimmäisiin vuosiin, jolloin osa kasveista vasta kasvattaa juuria. Voimakkaasti leviäviä lajeja voi sekoittaa keskenään sillä ne pystyvät kilpailemaan keskenään, mutta niitä ei tule sijoittaa hitaasti kasvavien kasvien joukkoon. Paahteiselle kasvupaikalle tulee sijoittaa kuumuutta ja kuivuutta sietäviä lajeja jotta vältytään turhilta hoitotoimilta.
Ensimmäiset vuodet kasvillisuusalueita tulee aina kitkeä huolellisesti, kunnes kasvillisuus on saavuttanut täyden peittävyyden. Tämän jälkeen kitkemisen ja muun hoidon tarve vähenee huomattavasti, mikäli monivuotisten rikkaruohojen leviäminenon saatu estettyä.
Kerroksellista kasvillisuutta
| Maanpeittokerros |
| 40-50 % → Maanpeittokerros koostuu matalista, maata peittävistä perennoista, jotka kehittyvät aikaisin keväällä, tukevat muiden perennojen kasvua, ehkäisevät rikkaruohottumista ja sietävät korkeampien perennojen aiheuttamaa varjostusta loppukesällä. → Maanpeittokerros, on perennayhdyskunnan toimivuuden kannalta tärkein. Se voi muodostaa jopa 50 % kasvillisuudesta ja sillä on tärkeä rooli pitää maanpinta kasvipeitteisenä korkeampien, mutta alaosastaan harvojen perennalajien alla. |
 |
| Sesonkikerros |
| 25-40% → Sesonkiteemakerros koostuu keskikorkeista, eri aikaan kukkivista perennoista, jotka antavat kasvillisuudelle kasvukauden aikana vaihtelevan ilmeen. → Kaikkien elinkiertostrategialuokkien kasvit voivat olla sopivia sesonkiteemakerrokseen. |
 |
| Rakennekerros |
| 10-15% → Rakennekerros koostuu korkeakasvuisista, istutukselle ryhtiä ja luonnetta antavista perennoista. → Rakennekerrokseen kuuluvat myös puut ja pensaat. |
 |
Kasvillisuuden kehittyminen
| Maanpeittokerros |
| 40-50 % → Maanpeittokerros koostuu matalista, maata peittävistä perennoista, jotka kehittyvät aikaisin keväällä, tukevat muiden perennojen kasvua, ehkäisevät rikkaruohottumista ja sietävät korkeampien perennojen aiheuttamaa varjostusta loppukesällä. → Maanpeittokerros, on perennayhdyskunnan toimivuuden kannalta tärkein. Se voi muodostaa jopa 50 % kasvillisuudesta ja sillä on tärkeä rooli pitää maanpinta kasvipeitteisenä korkeampien, mutta alaosastaan harvojen perennalajien alla. |
 |
| Sesonkikerros |
| 25-40% → Sesonkiteemakerros koostuu keskikorkeista, eri aikaan kukkivista perennoista, jotka antavat kasvillisuudelle kasvukauden aikana vaihtelevan ilmeen. → Kaikkien elinkiertostrategialuokkien kasvit voivat olla sopivia sesonkiteemakerrokseen. |
 |
| Rakennekerros |
| 10-15% → Rakennekerros koostuu korkeakasvuisista, istutukselle ryhtiä ja luonnetta antavista perennoista. → Rakennekerrokseen kuuluvat myös puut ja pensaat. |
 |
Tarinapankki ovat oppaasi paikallisiin tarinoihin.