Haukilahden Pitkänkallionmäki

---

Haukilahden Pitkänkallionmäki oli toisen Maailmansodan aikaan osa Helsingin  ilmapuolustusta. Mäellä sijaitsi lottien hoitama valoheitinpatteri H7. Nykyään aluetta kutsutaan Casablancaksi paikalla sijainneen seikkailupuiston mukaan. Puisto rakennettiin taideopiskelijoiden visioiden pohjalta eikä turvallisuuteen kiinnitetty huomiota. Onneksi vakavia onnettomuuksia ei sattunut.

---

Valonheitinpatteri H7 oli sijoitettu Pitkänkallionmäen korkeimmalle laelle. Sinne oli asennettu Strömbergin valmistama valonheitin ja saksalaiset Goetzin kuulosuuntimet. Kaluston avulla pystyi havainnoimaan suuntia ja valaista kaikki Helsinkiin pyrkineet viholliskoneet. 

Patteri oli miehitetty asevelvollisilla, reserviläisillä ja vapaaehtoisilla valonheitin lotilla. Miehistö asusteli lähistöllä yksityisissä huviloissa, joista he kävivät hoitamassa velvollisuutensa Suomen hyväksi. Haukilahtelaiset pitivät hyvää huolta patteriston henkilökunnasta. Kauppias Söderström järjesti kahvitilaisuuksia, lahjoitti tarvikkeita ja vastasi joulujuhlien tarjoilusta. Suosittuja olivat myös paikallisten tyttöjen järjestämät tanssiaiset, joita pidettiin lähistön huviloissa. Lokakuussa 1939 aukesi lisälsi Lottakanttiini “Pesälä”,  joka toimi Haukilahdessa läpi koko sodan. 

Pitkänkallionmäen patteristo ei kokenut sodan aikana merkittäviä vahinkoja. Sodan alussa venäläiset toisinaan tiputtivat “propagandalehtisiä”, jotka leijailivat Haukilahteen, mutta niiden vaikutus oli paikkakuntalaisissa päinvastainen. Miessaaren linnakkeen ilmatorjuntayksikkö, Haukilahden ulkopuolella, onnistui pudottamaan yhden venäläisen pommikoneen 20. helmikuuta 1940.

Casablanca

Casablancan leikkipaikka sai alkunsa 1970-luvun taitteessa kun taideopiskelijat suunnittelivat Pitkänkallionmäelle seikkailupuiston. Puisto oli visio opiskelijoiden omista toivomuksista ja näkemyksistä, joten turvallisuuteen ei kiinnitetty huomiota. Obstaakkeleita, köysiratoja ja liukumäkiä rakennettiin ristiin rastiin, aidat ja muut oleelliset turvavälineet loistivat poissaolollaan.

“Tässä leikkikentässä ei ollut mitään järkeä: Espooseen avattiin 1970-luvulla lasten ”seikkailupuisto”, joka oli täynnä hengenvaarallisia huveja”. 

Helsingin sanomat

Haukilahtelaiset lapset oli puistosta täysin hurmiossa. Lapsia saapui jokaisesta talosta leikkimään uuteen seikkailupuistoon, karkelot jatkuivat aamuvarhaisesta iltamyöhään. Vaaroista huolimatta ei leikkipuistossa tapahtunut ainuttakaan vakavaa onnettomuutta. 

Casablancan rakennelmista on jäljellä enää rauniot. Vuonna 2020 ennen koronaa, oli  Espoon kaupungilla tarkoitus kunnostaa Casablanca uuteen kukoistukseen. Suunnitelmia hiottiin ja Helsinkiläiseltä Nomaji maisemasuunnittelutoimistolta tilattiin kolme ehdotusta. Kaikki ehdotukset liittyivät jollakin lailla alueen historiaan. Suunnitelmista oli tarkoitus yleisöäänestyksen perusteella valita yksi, joka toteutettaisiin. Espoon kaupunki joutui kuitenkin vuonna 2020 kovan paikan eteen pandemian kurittaman talouden takia. Hanketta on jouduttu siirtämään, myös Casablancan naapurien soraääniä on jouduttu kuuntelemaan. Valitukset ovat jo käsitelty ja projekti voidaan laillisestikin toteuttaa. 

Casablackan alueen suunnitelmia

Kulttuuritasot

Kulttuuritaso- vaihtoehdossa Pitkäkallion laelle muodostuu monipuolinen oleskelu- ja esiintymispaikka. Nykyisten raunioiden päälle rakennetaan puinen kerrostuma puutasoista ja –portaista. Suunnitelma tukeutuu vahvasti nykyisiin rakenteisiin. Tasanteet ja niihin liittyvät portaat toimivat esim. näyttämönä ja katsomona pienimuotoisille konserteille ja näytelmille. Näköalatasanteelta aukeaa upea näkymä merelle ja Haukilahden yli. 

Seikkailu

Seikkailu-vaihtoehdossa rauniot toimivat liikkumiseen inspiroivana parkour-henkisenä ympäristönä. Seikkailu on yhdistelmä paikan nykyhenkeä; erilaisia rosoisia betonirakenteita ja tasoja luonnon keskellä, ja paikan historiaa seikkailupuisto Casablancana. Monipuolinen alue mahdollistaa kiipeämisen, tasapainoilemisen ja voimailun harjoittamisen. 

Ääni ja valo

Ääni ja valo -vaihtoehto on paikan sotahistoriaan viittaava ympäristö. Kuulosuunnin ja valonheitin olivat toisen maailmansodan aikaan paikan tärkeä kalusto. Ääni ja valo -ehdotuksessa tietoa paikan historiasta tuodaan esille muurin kulmaukseen perustetun infoseinän avulla, jossa voidaan esitellä valokuvia kuulo- ja valolaitteistosta, mutta sen lisäksi leikkimielisellä tavalla valokeilojen ja heijastavien pintojen sekä kuiskaustorvien ja parabolisten peilien avulla. Näin syntyy interaktiivinen ympäristö, jossa kävijä on itse osana kokemusta samalla oppien paikan historiasta.

Toivottavasti kaupunki taas ottaa projektin työn alle, ja Espoolaiset saavat maineikkaan rakennelman historialliselle Pitkänlallionmäen laelle.

Lähteet:
Juutilainen, S., Melkko, M., Miettinen, H. 2006. Haukilahti - Gäddvik. Haukilahden seura ry.

Kuvat : 
SA-kuva
Harha XR Oy
Hankekuvaukset ja suunnittelukuvat: Nomaji Oy