{"id":8887,"date":"2023-05-11T12:10:15","date_gmt":"2023-05-11T09:10:15","guid":{"rendered":"https:\/\/tarinapankki.fi\/?post_type=citadela-item&p=8887"},"modified":"2023-05-11T13:31:19","modified_gmt":"2023-05-11T10:31:19","slug":"kaukolanharju-taiteessa","status":"publish","type":"citadela-item","link":"https:\/\/tarinapankki.fi\/es\/item\/kaukolanharju-taiteessa\/","title":{"rendered":"Kaukolanharju en el arte"},"content":{"rendered":"
\n

Los paisajes de Kaukolanharju han inspirado a artistas locales y visitantes. El paisaje ha sido inmortalizado, por ejemplo, por Magnus von Wright, Robert Wilhelm Ekman y, sobre todo, Albert Edelfelt.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Municipio de Tammela<\/a><\/p>\n\n\n\n

artistas de harju<\/h3>\n\n\n\n

Kaukolanharjun maisemat ovat innoittaneet niin paikallisia kuin vieraileviakin taiteilijoita. Maisemaa ovat ikuistaneet esimerkiksi Magnus von Wright (1805\u20131868), Robert Wilhelm Ekman (1808\u20131873) sek\u00e4 kuuluisimpana Albert Edelfelt (1854\u20131905). <\/p>\n\n\n\n

Sukulaistensa luona Saaren kartanossa kes\u00e4\u00e4 viett\u00e4nyt von Wright luonnosteli 1840-luvulla harjun maisemasta lyijykyn\u00e4t\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 my\u00f6hemmin \u00f6ljyv\u00e4rimaalauksen, jonka alareunaan taiteilija on perim\u00e4tiedon mukaan kuvannut kartanon v\u00e4ke\u00e4 sek\u00e4 ylioppilaslakkip\u00e4isen itsens\u00e4. Robert Wilhelm Ekman puolestaan tutustui Kaukolanharjuun maalatessaan Tammelan kirkon alttaritaulua. Ekman kuvasi n\u00e4kym\u00e4n Kaukolanharjulta hiili- ja pastellipiirroksena vuonna 1871. Synkk\u00e4s\u00e4vyiseen teokseen  on vaikuttanut taiteilijan vaimon menehtyneen samana vuonna.<\/p>\n\n\n\n

Von Wrightin ja Ekmanin teokset kuvaavat molemmat suomalaista j\u00e4rvimaisemaa tyypilliseen tapaan korkealta n\u00e4k\u00f6alapaikalta n\u00e4htyn\u00e4. Molemmat teokset ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti olleet my\u00f6s tuttuja Albert Edelfeltille, joka teki my\u00f6hemmin oman versionsa Kaukolanharjun maisemasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kajanus, S. N\u00e4kym\u00e4 Kaukolanharjulta<\/em>. 1873-1899. Agencia del Museo.<\/p>\n\n\n\n

Alberto Edelfelt<\/h3>\n\n\n\n

Albert Edelfelt (1854\u20131905) oli yksi keskeisimmist\u00e4 Suomen taiteen kultakauden taiteilijoista. Edelfelt opiskeli ja ty\u00f6skenteli my\u00f6s ulkomailla, ja tuli tunnetuksi niin Pariisin salongeissa kuin Euroopan hoveissakin.<\/p>\n\n\n\n

Edelfelt ehti uransa aikana maalata niin tunnettuja muotokuvia kuin maisemamaalauksia. Pariisilaisten kaunottarien lis\u00e4ksi Edelfelt kuvasi kotimaisia historiallisia ja uskonnollisiakin aiheita. H\u00e4nen tyylins\u00e4 vaihteli historiallisesta romantismista aina naturalistiseen ja impressionistiseen tyylisuuntaan. <\/p>\n\n\n\n

Taiteilijana Edelfeltin on todettu olleen er\u00e4\u00e4nlainen keskitien kulkija. Varsinainen uudistaja tai kapinallinen h\u00e4n ei ollut, mutta loistava maalari, jonka teokset tekiv\u00e4t Suomea tunnetuksi maailmalla. Edelfeltin tunnetuimpia teoksia ovat esimerkiksi \u201dKuningatar Blanka\u201d 1877, \u201dLapsen ruumissaatto\u201d 1879 ja \u201dRuokolahden eukkoja kirkonm\u00e4ell\u00e4\u201d 1887.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Edelfelt en Kaukolanharju<\/h3>\n\n\n\n

Edelfeltin ulkoilmateoksista monet sijoittuvat Porvoon Haikkoon, jossa taitelijalla oli kes\u00e4huvila. Yksi taiteilijan tunnetuimmista maisemamaalauksista sijoittuu kuitenkin Sis\u00e4-Suomeen ja Tammelan Kaukolanharjulle.  <\/p>\n\n\n\n

Harju ymp\u00e4rist\u00f6ineen tuli Edelfeltille tutuksi, kun taiteilija nai lapsuuden yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4, Saaren kartanon tytt\u00e4ren Anna Elise (Ellan) de la Chapellen (1857\u20131921) vuonna 1888.  Nuori pari vietti kesi\u00e4 ja jouluja vaimon kotikartanossa, jonka maisemat ja ihmiset inspiroivat Edelfelti\u00e4. H\u00e4n maalasi esimerkiksi Saaren kartanon rakennuksia, sek\u00e4 Portaan kyl\u00e4ss\u00e4 teoksensa \u201dVer\u00e4j\u00e4ll\u00e4\u201d 1889.<\/p>\n\n\n\n

Kuuluisin paikalla syntyneist\u00e4 teoksista on Kaukolanharju auringonlaskun aikaan, mutta Edelfelt luonnosteli harjulla my\u00f6s toisenlaisia versioita. Luonnoksista on esimerkiksi n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 paikalla sijainnut raja-aita, ja toiseen on taiteilija luonnostellut vaimonsa istumassa harjulla.<\/p>\n\n\n\n