{"id":6792,"date":"2021-12-11T12:00:25","date_gmt":"2021-12-11T10:00:25","guid":{"rendered":"https:\/\/tarinapankki.fi\/?post_type=citadela-item&p=6792"},"modified":"2023-05-03T16:49:42","modified_gmt":"2023-05-03T13:49:42","slug":"sukellusvene-vesikko","status":"publish","type":"citadela-item","link":"https:\/\/tarinapankki.fi\/de\/item\/sukellusvene-vesikko\/","title":{"rendered":"U-Boot Vesikko"},"content":{"rendered":"
\n

Die Wasserscheide ist ein U-Boot, das am 10.5. 1933 in Turku. Bis 1936 hie\u00df das Boot nur CV 707. Das niederl\u00e4ndische Ingenieurb\u00fcro Ingenieurskantoor voor Scheepsbouw hatte das Schiff im Oktober 1930 als Prototyp eines kommerziellen U-Bootes bestellt. Der finnische Staat kaufte es 1936 und nannte es Vesikko.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Toisin kuin Suomen laivaston muut sukellusveneet, Vesikko ei kuulunut suomalaisten suunnitelmiin, vaan se oli osa Saksan salaista laivaston uudelleenrakentamisohjelmaa. Tavoitteena saksalaisilla oli luoda t\u00e4ysin uusi liikekannallepanotyyppi, joka edustaisi uutta tekniikkaa eik\u00e4 ensimm\u00e4isen maailmansodan aikaisia standardeja. T\u00e4t\u00e4 varten rakennettiin kaksi koemallia, E1 Espanjassa ja CV 707 Suomessa. J\u00e4lkimm\u00e4inen valittiin my\u00f6hemmin uuden laivaston ensimm\u00e4iseksi alustyypiksi. Kummankin aluksen rakentamisen rahoitti Reichs Marine.<\/p>\n\n\n\n

Saksan laivaston salaisena yhteysupseerina Suomessa toimi komentajakapteeni evp Karl Bartenbach, jonka virallinen nimitys oli Suomen puolustusvoimien laivastoasiantuntija. H\u00e4nen johdollaan Suomessa rakennettiin IvS:n suunnittelema, 496 tonnin Vetehis-luokka sek\u00e4 100 tonnin Saukko, jota oli tarkoitus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Laatokalla. Saksan laivastolle tuli suunnitella 200\u2013250 tonnin alus, joka silti vastaisi iskukyvylt\u00e4\u00e4n 496 tonnin Vetehis-luokan sukellusveneit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>
\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6s Vesikon rakentamisesta tehtiin vuonna 1930 useiden hallituksen sis\u00e4isten neuvottelujen j\u00e4lkeen. Koska Liliput-projekti oli Versaillesin rauhansopimuksen vastainen, asiakirjoissa ei mainittu Saksaa ja p\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 sukellusvenett\u00e4 ei saisi myyd\u00e4 kuin Kansainliittoon kuuluville ja kyseiseen aseeseen oikeutetuille valtioille. Suomen valtio sai veneeseen etuosto-oikeuden.<\/p>\n\n\n\n

CV-707:n rakentaminen aloitettiin vuonna 1931 Turussa Crichton-Vulcanin telakalla, miss\u00e4 my\u00f6s Vetehis-luokan veneet oli rakennettu. Teknisesti veneest\u00e4 tuli aikansa kehittyneimpi\u00e4: sen sukellussyvyys oli kaksinkertainen aikaisempiin saksalaisiin sukellusveneisiin n\u00e4hden, ja sen runko pystyttiin rakentamaan ilman niittausta s\u00e4hk\u00f6hitsaamalla, mik\u00e4 lis\u00e4si paineenkest\u00e4vyytt\u00e4, v\u00e4hensi vuotoja ja nopeutti rakentamista. Saksalaiset testasivat Vesikkoa Turun saaristossa purjehduskausina 1933 ja 1934.<\/p>\n\n\n\n

Toiminta sota-aikana \/ Yleisen liikekannallepanon yhteydess\u00e4 lokakuussa 1939 Vesikko, Vesihiisi ja Saukko m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin valvontateht\u00e4viin l\u00e4ntiselle Suomenlahdelle. Talvisodan sytytty\u00e4 Vesikko partioi aluksi Hangon edustalla. 18. joulukuuta se m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin siirtym\u00e4\u00e4n Viipurinlahdelle Koivistoon, miss\u00e4 oli k\u00e4ynniss\u00e4 taistelu Saarenp\u00e4\u00e4n linnakkeen ja kahden neuvostoliittolaisen taistelulaivan v\u00e4lill\u00e4. Vesikon saapuessa Viipurinlahdelle seuraavana iltana taistelu oli kuitenkin jo p\u00e4\u00e4ttynyt. Kova pakkanen vaikeutti sukellusvenetoimintaa, ja Vesikko palasi 22. joulukuuta telakalle Helsinkiin, mihin p\u00e4\u00e4ttyi sen osallistuminen talvisotaan.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n