Hups! Sivua ei löytynyt.
Jos tarina on hukassa, käytä alla olevaa hakua.
Suomen Matkailuyhdistys kehotti suomalaisia vuonna 1924 näkötornien rakentamiseen luonnonkauniille seuduille. Lounais-Hämeen vaikuttajat ryhtyivät tuumasta toimeen. Tammelan Kaukolanharjun näkötornin avajaisia juhlittiin heinäkuussa 1926. Juhlapuheissa näkötornin toivottiin kehittävän niin kauneusaisteja kuin jalostavan sisäistä ihmistämmekin sekä opettavan kunnioittamaan Jumalaa, rakastamaan lähimmäistä ja kotiseutua sekä koko isänmaata. Näkötornista avautuva maisema innoitti ainakin taiteilija Albert Edefeltiä, joka maalasi yhden tunnetuimmista suomalaisista maisemamaalauksista “Kaukolanharju auringonlaskun aikaan”.
Katso lisääHangon museo perustettiin jo vuonna 1907 vaikka alkutaival oli hieman kangerteleva. Tammisaareen oli perustettu oma museo 1906, joten pitihän myös Hankoon saada sellainen. 1900-luvun alku oli muutenkin vilkasta aikaa museokentällä Suomessa. Tärkeätä oli nostaa esille Suomen erillispiirteet vuosisadan alun venäläistämisyritysten keskellä. Museo aloitti toimintansa Fohlinin tuvassa Korkeavuorenkadulla.
Katso lisääThalatta! Thalatta! Kreikkalaiset soturit huusivat ilosta tätä merta tarkoittavaa sanaa 400 vuotta ennen ajanlaskua. Huonosti sujunut sotaretki muuttui helpotukseksi kun he näkivät Mustanmeren kotoisat rannat. Pari tuhatta vuotta myöhemmin myös Hangossa voi huutaa ilosta Thalatta! Silloin tervehdit upeaa puuhuvilaa Vartiovuoren etelärinteellä aivan meren äärellä.
Katso lisääPekka Lindin taidekokoelman esittely | Minulla ei ole omaa taiteellista lahjakkuutta. Tuskin osaisin piirtää edes tikku-ukkoa. Taiteellisen elämäni suurin saavutus on tapahtunut pikkupoikana tunnetussa suomalaisessa kansannäytelmässä, jossa minun piti piirtää Muttisen Aapelin seinälautaan "hämähäkin kuva"! Sekin vaati paljon opastusta isompien poikien taholta. En vielä tänäänkään tiedä, miten onnistuin, koska yleisö vain remahti nauramaan hiilellä piirtämälleni kuvalle. Minun oli varmasti parasta siirtyä taiteen tekemisestä ostajapuolelle.
Katso lisääKuvanveistäjä Paula Blåfieldin keraaminen veistoskokonaisuus Vaasan keskussairaalan H-rakennuksessa kuvaa merenkurkun fladojen ja kluuvien rikasta vedenalaista maailmaa. Erilaiset vedenalaiset kasvustot loistavat auringon valaistessa niitä veden läpi.
Katso lisääKuvanveistäjät Pekka ja Teija Isorättyän veistos Exuvia Vaasan keskussairaalan H-rakennuksessa esittää Okatytönkorentoa, jonka elinympäristönä ovat merten ja järvien lahdet. Idean teokseen Isorättyät saivat purjehtiessaan Merenkurkun vesillä kuumana kesäaamuna. Veneen ympärillä lenteli suuri joukko turkoosinsinisiä Okatytönkorentoja aivan kuin keijukaisten tanssiaisissa.
Katso lisääVaasan keskussairaalan H-rakennukseen on toteutettu taidetta niin kutsutulla prosenttiperiaatteella ilahduttamaan sairaalan asiakkaiden kuten myös siellä työskentelevien arkea. H-rakennuksen taide koostuu sairaalaa varten tehdyistä tilausteoksista sekä deponoidusta taiteesta. Lisäksi valokuvia hyvinvointialueen kunnista on toteutettu erilaisiin pintoihin kuvatulosteiden avulla.
Katso lisääValokuvataiteilija Sandra Kantasen teoskokonaisuus Herbarium esittelee tuttuja ja eksoottisia kasveja mikroskooppisella tarkkuudella. Skannerilla valokuvatut kasvit on vedostettu isoon kokoon, jotta kasvien pienetkin yksityiskohdat erottuvat. Lähes luonnoton tarkkuus tulee paljasteneeksi jotakin luonnon rakenteesta.
Katso lisääLokakuun pimeänä ja sateisena iltana vuonna 1957 hiililastissa seilannut moottorilaiva Asa Finn eksyi väylältä Hangon länsipuolella ja karahti kiville. Ohi ajaneiden laivojen mainingit keikuttivat laivaa ja Asa Finn alkoi täyttyä vedellä. Kapteeni August Reitti ajoi laivan lähimmälle matalikolle jonne se upposi Lilla ja Södra Klippingenin väliin. Asa Finn oli vain yksi laivan nimistä. Kieltolain aikana alus rahtasi helpotusta janoisille etelänaapurista ja se tunnettiin lempinimellä Pirtu-Veera. Laiva rakennettiin vuonna 1918 Ruotsin Norköpingissä ja kastettiin Weraksi.
Katso lisääSuomen Lapissa Inarin ja Sodankylän alueilla sijaitsivat Euroopan ainoat pintamaan kultakentät, joilla kullanhuuhdonta on ollut taloudellisesti kannattavaa. Lemmenjoen alueella on toiminut useita kullankaivajia. Osa heistä oli koneita käyttäviä ammattilaisia mutta monelle kullankaivuu oli elämäntapa. Kullankaivaja Jaakko Kangasniemi kartoo Lemmenjoen kultaryntäyksestä toimittaja Seppo J. Partanen haastattelussa.
Katso lisääKolme merimailia puistokallioiden kärjestä itään siintää Sandskärin saari. 1920-luvun puolivälin tyyninä kesäpäivinä sieltä kantautui kauas kuuluisan laulajan Helge Lindbergin ääni. Kesäisin hän harjoitteli 8 konserttiohjelmistoa valmiiksi omalla saarellaan ja antoi vuosittain toista sataa konserttia ympäri Eurooppaa. Perheen varsinainen kotikaupunki oli Wien.
Katso lisääAave haudalla tarinaa on pidetty osittain omaelämäkerrallisena: Sara Wacklinin tavoin köyhä, isänsä menettänyt tyttö kerää tiedonmurusia sieltä täältä, "sokean kanan lailla", ja onnistuu elättämään äitinsä ja itsensä opettajan tienesteillä. Tarina on Sara Wacklinin kirjasta “Hundrade minnen från Österbotten” vuodelta 1844.
Katso lisää